Ystävyys on paras piristysaine!

Hyvää Ystävänpäivää!

Rikun kanssa vietettiin jo ennakkoonkin ystävänpäivää ja siitä sekä parisuhteestamme kirjoitinkin oman postauksen; ”Be my fifty shades…”. Riku on toki myös ystäväni, mutta tässä postauksessa ajatukset pääasiassa muihin ystävyyssuhteisiin, riku kun vähän niinkuin sai jo oman postauksensa 😀 Rikun kanssa toki tänäänkin vietetään tätä ystävänpäivää, saunotaan ja herkutellaan sydämet, katsotaan Netflixiä ja otetaan erä korttipeli Port Royalia 😉

Vaaleanpunaisia ajatuksia, iloa, onnea, kiitollisuutta, ikävää ja haikeutta. Nuo sanat tulivat mieleeni kun mietein tänään ystävänpäivää!

Yltiöromantikko saa vaaleanpunaisia ajatuksia ja tulppaaneja.

Kuinka paljon iloa ja onnea ystävät tuovatkaan! Miten heidän kanssa on ihana jakaa nämä tunteet ja ne toisenlaisetkin.

Miten kiitollinen olen ihmisistä elämässäni, heidän seurastaan, tuestaan, kannustuksestaan, ilon jakamisesta, surujen kuuntelemisesta, ajatusten kuuntelemisesta, jakamisesta ja niiden pois viennistä…

Ikävä ja haikeus, voi kunpa välimatkaa olisi vähemmän, voi kuinpa yhteistä aikaa löytyisi helpommin niin lähellä kuin kaukana asuvien kanssa…

”Hyvä ystävä on murheita estävä,
kyynelpesun kestävä.
Tekee iloistani tuplat, lisää viineihini kuplat.
Olkoon ystävä lähellä tai kaukana,
aina asuu hän sydämeni sopukoissa.”

Muista että jokainen ihminen tekee oman onnensa valitsemalla lähelleen ne ihmiset, jotka saavat hänet hehkumaan.

Nyt saa tuulettaa

Nuo Elastisen sanat alkoi soimaan mun päässä eilen ja tuuletukselle oli syynsä!

Oon tehnyt nyt kolmatta vuotta sijaisena lastentarhanopettajan töitä. Mulla on vakkaripaikka Porin kaupungilla lastenhoitajana, mutta se paikka on ollut nyt sitten jäähyllä, kun oon tenyt opettajan töitä. Kyllä tässä on jo jonkin aikaa tiedetty, että se vakkari paikka opettajana on toteutumassa. Joulukuussa sain tietää, että päiväkodin johtaja on ehdottanut mun vakinaistamista opettajaksi päikyssä jossa nyt olen toista vuotta. Tammikuussa sain tietää, että täyttölupa on saatu ja eilen sain mustaa valkoisella sopimuksen eteeni. Nyt mä olen vakituisesti Päiväkoti Meijumäen lastentarhanopettaja!!!

Vaikka vakkaripaikka onkin ollut lastenhoitajana ja sikäli tieto että joku työpaikka on, niin kyllä tämä vaan jonkun kivenmurikan verran taas kevensi oloa. Nyt on varmuus ja pysyvyys. Mä oon ollut valmis asettumaan jo pikkuhiljaa yhteen päiväkotiin ja niin tykästynyt työhöni opettajana. Oon monta päiväkotia seilannut jo lastenhoitajana, kun toimein erityislasten parissa ja paikka vaihteli melkeinpä joka vuosi. Nyt opettajana ehtinyt olemaan kahdessa päiväkodissa tai oikeastaan kolmessa kun tän hetkinen työpaikkani muutti ja vaihtoi nimeäänkin. Oon nyt siis ihan kodin vieressä töissä, 3 minuutin kävelymatkan päässä tosi hyvien työkavereiden parissa ja ihanan johtajan alaisena.

NYT SAA TUULETTAA!!!

Mähän kirjoitin vuoden vaihtuessa, että tää vuosi on onnen vuosi. Tämä oli yksi onnenpotku josta sain henkistäkin voimaa ja se on tarpeeseen! Suunta tällä vuodella on oikea, tää valoi muhun uskoa ja voimaa siihen ajatukseen. Vaikka varmasti tähänkin vuoteen niitä alamäkiäkin saattaa mahtua, on jo mahtunutkin, niin niistä ponnistetaan! Muistutuksena myös heräsi yleisesti ajatus, että vaikka elämässä olisi mitä tahansa murhetta, niin sen ei tarvitse olla koko aikaa läsnä, vaan ilon hetkistä ja onnistumisistakin voi ja kuuluu nauttia kun niiden aika on!

”Vaikeet ajat väistyy kuitenkin, solmut aukee ajallaan
Tahon tai en se vanno niin että, elämä on aina aaltoliikettä
Hyväs pahas menee ylös alas, pohjalla käy ja baunssaa takas
se maanpintaan ja-lat palauttaa, vois valittaa mut se ei tuu auttaa
Ei muutaku hommiin taas nyt ku ponnistaa, pian tuuletan onnesta”