Työni lastentarhanopettajana

Mullahan on päätyö päiväkodissa Lastentarhanopettajana. Nyt olen tietty vanhempainvapaalla ja hoitovapaallekin aikomus jäädä. En tiedä yhtään koska olen palaamassa tuohon työhöni, tällä hetkellä ajattelen olevani niin kauan kotona kun se mulle on mahdollista ja Riku on samoilla ajatuksilla.

Nyt onkin ollut paljon keskusteluissa päiväkotien henkilökunnan palkkaus ja eritoten opettajien palkkaus, keskustelussa on myös paljon ollut ollut lastentarhanopettajan koulutustaustat. Itsehän olen sosionomi eli amk pohjainen lastentarhanopettaja, kuitenkin lastentarhanopettajan pätevyyden omaava ja lastentarhanopettajan työsuhteessa oleva. Pidän työstäni kovasti ja onkin kaksi asiaa mitkä itselläni on noussut pohdintaan.

Ensinnäkin on hyvin mielenkiintoista on, että kun joskus työelämään palaan tuonne päiväkotimaailmaan niin millainen se maailma silloin on? Päiväkotimaailma on viime vuodet elänyt jotenkin jatkuvassa muutoksessa ja paljon ehtii varmasti muuttumaan mun poissaolon aikana jos on muuttuakseen. Millaiset ovat ryhmäkoot, millaiset eri työnkuvat? Päiväkoti, jossa mä työskentelen on ihan uudessa rakennuksessa ja puitteet on hyvät. Puitteet ei kuitenkaan ratkaise kaikkea vaan paljon isompi merkitys on ryhmäkoolla ja -rakenteella.

Sen lisäksi, että mietin, millaiseen varhaiskasvatukseen kenttään mahdollisesti joskus palaan töihin niin mietin millainen minä olen silloin työssäni. Nyt jo koen, että oma lapsi on kasvattanut minua myös ammatillisessa mielessä.  Paljon kasvatuksellisia asioita on tullut mietittyä ja puntaroitua eri tavalla kuin ennen.

Toisekseen mietin, että alan oleman tietyllä tapaa jo urani huipulla vaikka en kuitenkaan sitä tosiaankaan ole. Päiväkodissa työskentely on jatkuvaa uuden opettelua, ajan hengessä pysymistä ja aina voi itseään lisää kouluttaa ja vahvistaa osaamistaan ja tietoaan. Kuitenkin olen rahallisesti jo saavuttanut kaikki saavutettavat kokemuslisät ja tänä keväänä jos en olisi nyt vanhempainvapaalla saisin jo maksimi määrän lomapäiviä. Palkkauksen ja etuuksien suhteen olisin siis jo urani huipulla ja vasta alle 35-vuotiaana. Tällä alalla ei tässä mielessä kovasti voi siis edetä ainakaan jos haluaa tehdä tuota kenttätyötä ja olla siellä päiväkodissa lastentarhanopettajana.

Palkkaus on ollut paljon esillä viimeaikoina ja se ei tosiaankaan ole houkutin tälle alalle. Meidän päiväkodissamme paljon puhuttiinkin välillä siitä, miten me tuodaan esiin itse sitä mitä me teemme työssämme. Ei se ole pelkkää hoivaa, askartelua, leikkiä ja laulamista ja ison joukon handlaamista. Näitä asioita tehdään paljon päiväkodissa, mutta näiden erilaisten puuhien kautta opetellaan lukuisia erilaisia taitoja ja toiminnalla on pedagogiset tavoitteensa. Mitä isompi ryhmä, ei ainoastaan se kuinka paljon yhtä työntekijää kohden on lapsia, vaan kuinka iso kokonaisuudessaan se ryhmä on, niin sitä haastavampaa työ aina on vaikka ryhmää jaettaisiin pienryhmiin! Olen saanut tehdä töitä erityisryhmissä, jotka ovat olleet pienempiä (n. 10-12lapsen) ja isossa ryhmässä (yli 20 lasta), jossa sielläkin usein on mukana erityisiä tuen tarpeita ja kaikkihan lapset on yksilöitä. Kyllä nuo pienemmät ryhmät olisi vaan parempi juttu ihan kaikille!

Aikoinaan kun valmistuin sosinomiksi ja sain tuon lastentarhanopettajan pätevyyden niin halusin jokusen vuoden vielä työskennellä lastenhoitajana, en edes hakenut opettajan paikkaa. Tuolloin päiväkotimaailma oli mulle vielä melko uutta, olin 2 vuotta työskennellyt tällä puolella. Koin, etten ole vielä valmis astumaan lastentarhanopettajan kenkiin ja halusin kiertää päiväkoteja, löytää sen oman tapani työskennellä. Olin lastenhoitajana erityislasten avustajana, joten pääsin vaihtamaan miltei joka vuosi päiväkotia ja näkemään erilaisia paikkoja ja erilaisia tapoja toimia. Näiden havaintojen ja oppien lisäksi eri päiväkodeissa tuli aina myös uusia lauluja ja leikkejä varastoon.

Jossain kohtaa aloin tuntemaan hyvinkin vahvasti sen, etten enää mahdu lastenhoitajan raameihin niin sanotusti. Opettaja minussa alkoi nostaa enemmän ja enemmän päätään ja silloin huomasin, että nyt on aika hakeutua lastentarhanopettajan hommiin ja niitä sitten sainkin. Vuoden olin ensin yhdessäpäiväkodissa, jonka jälkeen siirryin päiväkotiin, jossa nytkin olen vaikka fyysinen sijainti on vaihtunut kun saatiin uusi rakennus. Tein alkuun lastentarhanopettajan töitä sijaisena ja pidin lastenhoitajan toimeni katkolla. Vuosi sitten mut vakinaistettiin lastentarhanopettajaksi tähän päiväkotiin, josta nyt olen vanhempainvapaalla.

Jos ajattelisin vielä lisäkouluttavani itseäni tällä alalla niin erityispedagogiikka olisi varmasti se juttu!

Tämä oli tällainen pohdinta ja paluu ajatuksissa hetkeksi tuonne työmaailmaan, josta koen olevani tällä hetkellä hyvin irrallaan. Emma ja Umppu ottivat mukavasti kantaa viime viikolla myös tähän keskusteluun, mitä mediassa on viime päivinä käyty.

Umppu – Lastentarhanopettajat ovat täysin alipalkattuja

Emma – Kirje meidän päiväkodin henkilökunnalle

Seuraa IG:ssä: @outikarita

 

Back to work! Miten töihinpaluu sujunut?

Kesälomat on nyt lusittu ja vielä olisi 7 viikkoa äippäloman alkuun. Satunnaisia loma- ja vapaapäiviä saattaa tässä vielä tulla, mutta nyt ollaan töissä oltu kolme päivää. Alkuviikosta kipuja oli sen verran että mietein, että mitähän töihin paluusta mahtaa tulla. Kuitenkin töihin on ollut pehmeä lasku ja kroppa on jaksanutkin yllättävän hyvin. Kaikki lapset ei ole vielä lomiltaan palannut päiväkotiin ja elokuu onkin siitä kivaa aikaa töissä, että ryhmäkoko usein kasvaa pikkuhiljaa täyteen määräänsä.

Oon joka päivä myös joogaillut ja iltaisin rentouttanut ja venytellyt kroppaa, tehnyt myös joogatreenejä, en pelkkiä rentoutuksia. Nämä varmasti auttaneet kroppaa jaksamaan. Väsymystä on vähän ollut työpäivien jälkeen, mutta johtunee varmasti uudesta tahdistä. Ehtihän tuossa jo monta viikkoa olemaan rennolla tahdilla ja aikatauluttomuudella. Työmatka on onnekseni lyhyt, taittuu viidessä minuutissa kävellen.

Töissä on ollut kyllä kivaa ja piristävää olla. Kyllä mä niin tykkään päiväkotityöstäni lastentarhanopettajana! Toivottavasti nyt kroppa jaksaa mukana, mutta ehdottomasti sen ehdoilla mennään!