Äitien lihoaminen puhuttaa

Äitien lihoaminen puhuttaa nyt kovasti blogeissa, eikä pelkästään äitien, mutta siihen keskustelu hieman on nyt painottunut. Aihe nousi pintaan kun Pauliina blogissaan kyseenalaisti, että onko raskaus ja parisuhde tekosyitä lihota. Pauliina ei ole varmastikaan tarkoittanut pahaaja loukata ketään, mutta ymmärrän että tuo teksti oli aikamoinenkin sohaisu ja meni tunteisiin. En sanoisi niitä tekosyiksi, ne voivat olla ihan syitä. Sanon mielummin syyt lihoamiseen kuin tekosyyt. Tekosyy kuulostaa hirmu syyllistävältä ja väärältä asialta. Elämä ei ole mustavalkoista, ei myöskään painonnousu ja mitä sillä syylläkään niin on väliä, ehkäpä jokainen sen syyn itse tietää. Itseäni mietityttää sama, mitä sitten Jutta mietti blogissaan, ”Miksi muiden painnonousu häiritsee sinua?” Kolmen lapsen äitinä Umppu hahmotti hienosti myös aihetta postauksessaan Pieni korjaus maalaisjärkeen.

Ja nyt on minun vuoroni!

Raskaus, imetys ja paino

Lähden asiaa käsittelemään raskauden ja vauva-arjen keskeltä, joten tekstini painottuu näihin aikoihin. Äideillä on hirmuisesti paineita ja stressiä tuosta painnonnoususta, sen huomasin raskaana ollessani. Keskusteluryhmät täyttyivät painovertailuista ja -pohdinnoista. Ihan normaaliakin raskauden aikaista painonnousua kauhisteltiin ja stressattiin. Guess what, painon kuuluu nousta raskausaikana ja jopa enemmän kuin se lapsi painaa! Painonnousuun on terveydelliseltä näkökannalta suositukset ja normaalipainoisen suositus on +12,2-16,2 kg. Rasvan määrä tässä normaalipainoisen suosituksessa on 2-6 kg ja kyllä, sillä rasvankin kertymisellä on tärkeä tehtävänsä. Itselläni paino nousi hieman yli tuon suosituksen. Mulla paino nousi 18 kg ja en missään vaiheessa ottanut asiasta stressiä. Olin ottanut kannan, että nousee mitä nousee ja nyt raskauden jälkeen ajattelen, että lähtee kun lähtee. Tätä ajattelutapaa suosittelisin muillekin. Eri asia onjos mässäilyn takia se paino alkaa nousemaan ihan hurjasti.

Toinen asia mistä äidit kovasti stressaavat on raskauden jälkeen se painon lähteminen, äkkiä tarvisi olla entisissä mitoissa ja sitä painetta tulee myös muualta. Toisilla jää melkein kaikki kilot synnärille, tosille käy kuten mulle, tasan vauvan painon verran sinne jäi. Edelleen oon plussan puolella sen n.10 kg, mut tietteks ei haittaa! Mulla on reilu 2 kuukautta synnytyksestä ja tosiaankaan tässä ei ole kiire. Imettäessä ei myöskään suositella laihduttamista, laihdutus ja imetys ei oikein sovi yhteen. Imetys kuluttaa paljon ja toiset laihtuvatkin reippaasti imettäessä ihan ilman laihduttamista ja ruokaa on syötävä kaksin käsin, ettei painonlasku olisi jopa liian rajua ja alkaisi vaikuttamaan negatiivisesti maidonmäärään ja jaksamiseen. Toisilla taas imetyshormonit saattavat pitää kiloista kiinni.

Painnonnousu ei ole ainoastaan liikunnasta ja ruokavaliosta kiinni. Naisten kehot kokevat suuria mullistuksia raskaus- ja imetysaikana. Hormonit heittelevät ja jokaiseen meihin ne vaikuttavat eri tavoin. Sitten asiaan saattaa vaikuttaa erilaiset ”raskausvaivat”, liitoskivut, pahoinvointi, radi… Mulla liitoskivut tulivat puolenvälin jälkeen kiusaksi niin, että liikunta rajoittui tosi paljon ja ihan arkiaktiivisuuskin väheni roimasti. Kulutus laski paljon ja ei tietty tarvinnut niin paljoa syödä. En kuitenkaan alkanut miettiä, että mikä nyt on kulutus ja kuinka paljon voin sitten syödä. Raskaus- ja imetysaikana on syytä unohtaa ne kulutukset ja kalorit, pitää syödä kun on nälkä ja mitä alas saa. Alkuraskaudesta mulla oli etovaa oloa ja kunnon ruokaa en saanut läheskään aina alas ja elin paljolti välipaloilla.

Muutenkin suosin ajatusta syödä kroppaa kuunnellen, oman kropan ja mielenkin tarpeiden mukaan. Kaupassahan ne valinnat tehdään, mitä ostetaan sinne kaappeihin. Kannattaa miettiä helppoja ja nopeita välipaloja ja ruokia sinne kaappeihin, tehdä lounasta valmiiksi niin ettei näiden tekemiseen kulu aikaa jos ja kun sitä ei aina ole. Väsyneenä ja nälkäisenä, kentieshormonimyllerryksessä näihin asioihin ei vain jaksaaina keskittyä japanostaa. Vaikka mullakin on tieto, miten olisi hyvä syödä ja terveet elämäntavat on aina kulkeneet mulla mukana niin kyllä on pää ollut välillä niin sekaisin ja keskittymiskyky hukassa ettei ole pystynyt yhtään ajattelemaan. Voi kuulostaa oudoltasellaisesta joka ei tällaista ole kokenut, mutta niin se vain on itsellekin välillä käynyt. Onmuuten  myös ihan okei sallia itselleen herkkujakin ja suklaa on aikas kiva imetyseväs 😉

Äitien hyvinvointi ja prioriteetit

Hyvinvoinnista on tärkeä pitää huolta, äitien hyvinvointi heijastuu myös lapseen ja lapsen hyvinvointi vaikuttaa äitiin. Onko se hyvinvointi kiinni rasvaprosentista tai vaa´an lukemasta? Nämä toki ovat hyvinvoinnin osatekijöitä, mutta hyvinvointi on hyvin monialainen kokonaisuus. Jokaisella meillä on oma elämämme, jokaisella omat murheensa ja voimavaransa, jokaisella omat prioriteettinsa mihin haluaa panostaa. Eri elämäntilanteissa myös eri asiat luovat meille sitä hyvinvointia paremmaksi. Se, että joku haluaa olla timmimimmi ja timmimamma ei ole väärin niinkuin ei ole sekäään jos jollakulla muutama ekstrakilo ei haittaa ja on vähän pyöreämpi mammamimmi. Jokainen saa viihtyä juuri sellaisessa kehossa kuin itse viihtyy, ei se muille kuulu!

Äideillä se ykkösprioriteetti on se oman lapsen hyvinvointi ja se menee heittämällä oman ohi ja niin sen kuuluukin. Hyvin yksinkertainen esimerkki; mulla on aamuisin herätessä aikas kova nälkä. Tehdään tätäkin varten useimmiten smoothiet valmiiksi jääkaappiin aamuksi, että saa sen napattua ennenkuin ehtii kunnolla aamupalan äärelle. Sillä siinä kohtaa kun herää vauvan kanssa samoihin aikoihin tai vauva herää kesken mun omien aamutoimien voi mennä vielä tunti ennenkuin itse pääsee syömään, se oma aamupala saa odottaa kun vauvalla on nälkä ja omat tarpeensa.

Itse vastasin raskausaikana kysyttäessä voivani hyvin. Mulla oli liitoskipuja, jotka estivät multa suuren osan liikunnasta, mä olin hidas ja hengästyin vähästä, mut tietteks mä olin elämäni kunnossa. Mulla oli niin monta muuta asiaa hyvin, että hyvinvoinnin kokonaisuus oli kuitenkin reilusti plussan puolella vaivoista huolimatta! Eri elämäntilanteissa eri asiat meillä luovat sitä hyvinvointia sinne plussan puolelle.

Äitien aika

Meillä on helppo lapsi, mutta silti mä koin alussa väsymystä. Koin väsymystä vaikka nukuin hyvin. Uusi arki väsytti ja kävin myös läpi välillä aikamoisia tunnemylläköitä. Näiden vaikutus on todella suuri siihen mihin jaksaa ja haluaa panostaa ja sen tajuaa oikeasti vasta sitten kun sen itse kokee. Mäkin huomasin, etten olekaan niin pullantuoksuinen kotiäiti mitä olin ajatellut. Sitä on helppo mennä tsekkaamaan toisen aikataulu läpi ja todeta, että kyllähän sä tossa ehtisit treenaamaan ja tekemään ruokaa, mutta koitappa asettua oikeasti ja aiodsti sen toisen kenkiin kaikkine tunteineen. Äidistä saattaa tuntua, ettei kyllä ehdi eikä jaksa, haluaa mielummin levätä, leikkiä lapsensa kanssa, lukea kirjaa, mikä kenelläkin on se pritoteetti siinä kohtaa. Ja kaikki nää on ihan okei! On myös mahdollista, ettei sitä aikaa myöskään ole, ihan oikeasti ei ole. Mitä jos siis oikeasti kuunneltaisi äitejä ja oltaisiin ymmärtäväisiä. Itsekin olen joskus ihmetellyt että miten niin ei olisi aikaa, luulin että istellänikin olisi aikaatehdä ja touhuta vielä enemmän. Sitä ei edes ymmärrä miten paljon aikaa ihan kaikki perusjutut vievät jo yhden lapsen kanssa, syöttämiset, vaipanvaihdot, kylvetykset ja sitten sitä haluaa toki ihan olla ja seurustellakin sen oman pikkuisen kanssa. Siinä kohtaa kun mun poika on oikein juttutuulella niin kyllä mä haluan silloin käyttää sen aikani pojan kanssa. Kyllä sitä ymmärrys kasvaa oman lapsen myötä, mutta sitä ymmärrystä voi kasvattaa myös aidosti kuuntelemalla toista ja pyrkimällä asettumaan sen toisen tilanteeseen.

Äidit liikunnan pariin

Liikunta vaikuttaa osaltaan tottakai hyvinvointiin, se on yksi hyvinvoinnin osatekijä, eikä sitä kannata täysin unhoittaa siinä vauva-arjessakaan. Ei siitä silti pidä stressiä ja paineita ottaa. Arjen askareetkin kuluttavat yllättävän paljon ja pistävät meidät paljonkin liikkeelle. Pienen vauvankin kanssa saa yllättäen aika paljon liikuntaa päivän aikana kanniskelusta, hytkyttelystä, vauvan kanssa tanssimisesta ja touhuamisesta.

Raskausaikavaikuttaa paljon myös raskauden jälkeiseen aikaan ja mm. siihen kuinka paljon se kroppa vaatii huoltoa ja aikaa palautua. Toisilla raskausaikana liikuntamahdollisuudet rajoittuvat juuri kipujenkin takia ja toisetvoivat joutua ihan vuodelepoonkin  supistelujen takia. Kehoaolisi kuitenkin hyvä pyrkiä huoltamaan läpi raskaudenkin, venyttelemään ja availemaan kehoa.Mikäli ei ihan vuodelevossa ole niin itselläni kipujen kanssa toimi pilates, jooga, ja vesiliikunta. Kannattaa siis myös kokeilla jotain uuttakin, useasti löytyy jokin sopivaliikuntamuoto. Mulle liikunta on hirmutärkeä hyvän olon tuoja ja raskausaikana oli välillä vaikeaa kun liikunta oli niin rajoittunutta. Nyt olen todella onnellinen siitä, että olen aikas kivasti päässyt palaamaan liikunnan pariin poitsun kanssa.

Se mitä kannattaa alkaa tekemään piankin synnytyksen jälkeen on lantionpohjan treeni, lantionpohjan aktivointi ja rentoutusharjoitteet. Toinen asia on kehonhuolto. Raskaus, synnytys, imetys ja kantaminen saavat äitien kehot melkoisenkin jumiin. Näitä voi tehdä kuitenkin ihan arjen askareiden keskellä varaamatta niihin kummemmin aikaa. Lantionpohjaa voi treenata vaikka imettäessä, pieniä venytyksiä sinne tänne kroppaan aina välillä. Toki on tosi hyvä jos oikein ehtii ottamaan kehonhuollolle vähän enempikin aikaa.

Raskaudesta ja synnytyksestä palautuminen on hyvin monitahoista niin henkisesti kuin fyysisestikin ja voi viedä aikaa ennenkuin on valmis ja pystyy enemmin palaamaan liikunnan pariin. On hyvä muistaa, että siihen omaan kehoon on tutustuttava sekä raskausaikana että sen jälkeen uudestaan. Missä on tasapaino ja ryhti? Mitkä on kehon vahvuudet ja heikkoudet? Ennen suurempia treenejä kannattaa sitä kehoa huoltaa kuntoon ja keskittyä syviin tukilihaksiin ja pikkuhiljaa alkaa hakea lihaksiin aktivointeja. Vatsalihasten erkauma on todella yleistä eikä se ole vain ne sentit, joita kannattaa tsekata vaan vatsalihasten välisen jännesauman vahvuus/hauraus vaikuttaa myös asiaan ja jo palautuneet sentit saattavat kasvaa liian aikaisesta rasituksesta takaisin erkaumaksi. Toki vaunulenkit on todella hyvää liikuntaa kun siihen pystyy ja jos vain vauva viihtyy vaunuissa. On erilaisia äiti-vauvatunteja olemassa jos sellaiset voisivat tuntua omilta jutuilta ja kotonakin voi tehdä äiti-vauvajumppaa, jos vain on vauva joka tykkää sellaisesta. Kannattaa kokeilla!

Mitäpä jos oltaisi itseämme ja muita kohtaan armollisia ja ymmärtäväisiä?
Jaetaan tosillemme hyvää fiilistä ja vaikka ideoita ja ajatuksia hyvinvointiin!
Ei syyllistetä!

Äidit on oikeasti aika supernaisia!!!

Pst.

Erkaumasta ja lantionpohjasta sekä raskaudesta/synnytyksestä palautumisesta olen kirjoitellut postauksen
Vatsalihasten erkauma ja lantionpohjan toiminta 2 kk synnytyksestä

Raskauden aikaisesta hyvinvoinnista on myös mm. seuraavia postauksia ollut blgissani:
Raskausajan liikunta – faktaa ja omaa kokemusta

Raskausajan ruokavalio – omani ja faktatietoa

Mun menoa ja meininkiä voi seurata myös IG:ssä: @outikarita

Vatsalihasten erkauma ja lantionpohjan toiminta 2 kk synnytyksestä

Monet ovat varmaan kuulleet nuo sanat, vatsalihasten erkauma ja entäs lantionpohjan toiminta?

Kehossa on tapahtunut suuria muutoksia raskauden myötä. 9 kuukautta pieni vauva kasvaa ja kehittyy kohdussa, se tekee suuria muutoksia myös äidin kehossa. Verenkierto- ja hengityselimistö, hormonitoiminta sekä tuki- ja liikuntaelimistö pyrkivät palaamaan vähitellen normaalitilaan, mutta kaikki se palautuminen vie aikansa. Palautumisen kanssa ei kannata pitää hoppua ja kiirehtiä. On oikeasti hyvä ottaa rauhallisesti ja antaa keholle kaikki se aika mitä se tarvitsee. Tuki- ja liikuntaelimistö on raskaushormonien myötä löystynyt. Vaikka relaksiinin eritys loppuu, silti ennen uuden kudoksenmuodostumista, nivelsiteiden elastisuus sekä tukea ja lujuutta rakenteille antavan kollageenin pehmeys säilyvät kuukausia synnytyksen jälkeen. (Lähde Mari Stenman – Liikkuvan äidin hyvinvointi 2016)

Jokaisen palautuminen on yksilöllistä, kuten jokaisen raskaus ja synnytyskin. Sitä palautumista ei tarvitse odottaa sängyssä tai sohvalla maaten, eikä kannatakaan. Oman kehon kuuntelu on tärkeää ja lempeys sitä omaa kehoaan ja itseään kohtaan kaikkineen. Se on kokenut todella suuria mullistuksia. Unohdetaan siis äitiyden kilpajuoksut, että kuka on ensimmäisenä entisissä mitoissaan ja kuka ensimmäisenä lenkkipoluilla ja salilla. Oma keho vaatii uudelleen itseensä tutustumista, missäs se painopiste onkaan, missä ryhti? Keho kaipaa huoltamista ja lihakset kevyitä aktivointeja. Äitiysfysioterapeutin mukaan äidin keho on lopullisesti palautunut fysiologisesti kudoksen palautuminen huomioiden vuoden kuluttua imetyksen loppumisen jälkeen. Imetyksen loputtua hormonitoiminta alkaa palautua ja tiettyjen kudosten palautuminen kokonaan vie vuoden, joten kärsivällisyyttä tarvitaan. – Äitiysfysioterapeutti Maija Korkemäki, Porin Hyvinvointicenter / Naisten Hyvinvointikeskus Olennainen

Vatsalihasten erkauma ja lantionpohjan toiminta

Suoran vatsalihaksen keskellä kulkee linea alba, valkoinen jännesauma, joka venyy ja ohenee raskauden aikana. Suorat vatsalihakset kiinnittyvät tuohon jännesaumaan, joten suoran vatsalihaksen puoliskot siirtyvät sivuillepäin. Suorien vatsalihasten väliin muodostunut rako palautuu hiljalleen ja spontaanisti synnytyksen jälkeen. Toisilla kuitenkin keskelle mahaa jää kolo, vatsalihasten erkauma. Erkauma aiheuttaa sitten omat ongelmansa eikä ne ole vain kosmeettisia ongelmia, kun vatsa saattaa pömpöttää. Suoran vatsalihaksen voimantuotto jää erkauman myötä heikommaksi. Suorien vatsalihasten erkauman on todettu aiheuttavan mm. lihasepätasapainoa, koordinaatiohäiriöitä, ryhdin muuttumista ja myös lantionpohjan toimintahäiriöt ovat yhteydessä ongelmaan. Erkaumaa voi testailla ja mittailla, mutta luotettavin menetelmä on ultraäänellä tehty mittaus. Jännesauma on ennen kaikkea toiminnallinen elementti, jonka tärkeä tehtävä on voimansiirto. Erkaumasenttien pelkkä tuijottaminen ei hyödytä, vaan tilanne tulee aina huomioida kokonaisvaltaisesti. Äitiysfysioterapiassa synnytyksen jälkeistä palautumista arvioidaan aina kokonaisuutena, yhtenä osana jännesauman ja lantionpohjan tilannetta ultraäänikuvantamista apuna käyttäen. – Äitiysfysioterapeutti Maija Korkemäki, Porin Hyvinvointicenter / Naisten Hyvinvointikeskus Olennainen

Oman alueesi osaajat löydät www.aitiysfysioterapia.fi

Oma tilanteeni 2 kuukautta synnytyksestä

Neuvolan jälkitarkastuksessa mulla ei kummemmin näihin asioihin edes perehdytty ja itse halusin ehdottomasti äitiysfysioterapeutilla tutkituttaa oman tilani. Jo raskausaikana kävin äitiysfysioterapeutti Maija Korkeamäellä, joka on nyt huoltanut minua synnytyksen jälkeenkin. Maija tsekkasi yhdessä toisen äitiysfysioterapeutti Karoliina Paavilaisen kanssa ultraäänellä vatsalihasten ja lantionpohjan tilanteen.

”Jännesauma on kauttaaltaan kimmoisa ja vahva, hauraus ja venyttyneisyys oli jo nyt poissa. Spontaanissa toiminnassa keskustan syvä tuki vielä vähän hakee uomiaan, mutta kontrolloidusti kaikki toimi jo kuten fysiologisesti kuuluu. Lantionpohjan aktivaatio oli oikeaan suuntaan, mutta rentous hieman hankalaa ja siihen tuleekin kiinnittää huomiota. Eli raskausajan rentousharjoitteita ei kannata synnytyksen jälkeen unohtaa.” – Äitiysfysioterapeutti Maija Korkemäki, Porin Hyvinvointicenter / Naisten Hyvinvointikeskus Olennainen

En ollut yllättynyt tuosta rentouden vaikeudesta, mutta olin kyllä positiivisesti yllättynyt, että tilanne oli näin hyvä vatsalihasten ja lantionpohjan kohdalla. Fyysisesti kun raskausaika oli liitoskivuiltaan mulle hankalaa. Maija kuitenkin totesi, että vaikka olinkin kipeä niin pyrein huoltamaan aktiivisesti kehoani ja se vaikuttaa tähän palautumiseen. Kuitenkin 6 viikkoa synnytyksen jälkeen erkaumaa esiintyy 60%, 6 kuukautta synnytyksen jälkeen 45 % ja vuosi synnytyksen jälkeen 32 % ensimmäistä kertaa synnyttäneillä pohjoismaisilla naisilla tutkimuksen mukaan. (Sperstad et al. 2016) Erkauma ei siis ole mikään harvinaisuus. 

Maijan sivut löytyy: Äitiysfysioterapeutti Maija Korkeamäki

Liikunta

Synnytyksen jälkeen olen keskittynyt kehoa huoltavaan ja palauttavaan liikuntaan. Kevyitä lantionpohjan aktivointeja olen tehnyt, venytellyt, availlut kroppaa ja ahkerasti vaunulenkkeillyt. Nyt alkuvuodesta on tarkoitus kasvattaa hieman liikuntarepertuaaria ja kun on saanut nyt äitiysfysoiterapiastakin palautetta mihin on hyvä keksittyä ja tosiaan tsekattu tuo vatsalihasten ja lantionpohjan tilanne niin on itselläkin hyvä mieli , kun tietää mitä uskaltaa ja voi tehdä ja mitä taas on hyvä vielä välttää.

”Yleisesti palautumiseen on hyvä kiinnittää huomiota ja olla lempeä omaa kehoa kohtaan. Hyppimistä, juoksemistaja suoria vatsalihaksia kannattaa välttää vähintään puoli vuotta synnytyksen jälkeen. Ensimmäisten kuukausien ja oikeastaan vauvavuoden ajan liikkuvuusharjoittelu on tärkeää, koska kroppa menee helposti jumiin ja on taas koetuksilla imetyksestä ja kantamisesta. Juminen keho taas ei vahvistu.” – Äitiysfysioterapeutti Maija Korkemäki, Porin Hyvinvointicenter / Naisten Hyvinvointikeskus Olennainen

Omalla kohdallani fysioterapeutin mukaan alaselkään ja pakaraan on hyvä hakea liikkuvuutta, jotta lantionalueen toiminta pääsee palautumaan vielä paremmin. Lantionseutu vaatii huomiota, koska ollut kovalla kuormituksella raskausaikana. Ennen raskautta olin hyvin monipuolinen liikkuja, mutta raskausajan liitoskivut rajoittivat paljon liikkumistani. Nyt liikuntarepertuaaria olen ajatellut kasvattaa omaa kroppaa ja mieltä kuunnellen.

Palaan myöhemmin tuleviin liikuntasuunnitelmiini täällä blogini puolella tarkemmin, mutta nyt tammikuussa muutamat liikuntatärpit odottajille ja synnyttäneille. Itse olen osallistumassa synnyttäneille tarkoitettuihin Bailamama2Baby tunneille sekä Äitien omaan Pilatekseen, johon muuten kuuluu yksilöfysioterapiakäynti, jolloin tutkitaan myös mahdollinen vatsalihasten erkauma.

Bailamama® 2Baby -kurssi 7.1.- 28.1. Sunnuntaisin klo:10.15.-11.
”2Baby -tunnit ovat sinun ja vauvan yhteisiä hetkiä, joissa tarkoituksena on tukea vauvan varhaista vuorovaikutussuhdetta, sekä motorista kehitystä. Äitinä saat tehokasta ja monipuolista liikuntaa, jossa on otettu huomioon synnytyksestä palautuminen ja tärkeiden lantionpohjalihasten harjoittaminen. Tule nauttimaan musiikista ja liikunnasta yhdessä vauvasi kanssa! Kurssi soveltuu noin 3-12 kk ikäisille vauvoille ja heidän vanhemmilleen”

Äitien oma Pilates maanantaisin 15.1.2018 alkaen klo 17.15
”Raskauden jälkeiseen palautumiseen soveltuva pilateskurssi. Kurssilla keskitytään keskivartalon syvien lihasten vahvistamiseen, lantionpohjaa ja muuta kehoa unohtamatta sekä kuntoutetaan mahdollista vatsalihasten erkaumaa ohjatusti. Opetellaan kuuntelemaan oman kehon tuntemuksia, pysähdytään lempeästi hetkeen ja omalle matolle.
Kurssi sisältää 6 ohjattua pilateskertaa (a 60min) sekä yhden yksilöfysioterapian (45min), jossa tutkitaan vatsalihasten mahdollinen erkauma, jotta harjoittelu osataan kohdentaa oikein ja ottaa huomioon jokaisen yksilöllinen tausta. Tutkimisen apuna käytän ultraäänikuvantamista.
Ryhmä on tarkoitettu synnyttäneille naisille, riippumatta synnytyksestä kuluneesta ajasta. Kurssille voit osallistua jälkitarkastuksen jälkeen. Kurssi ei ole varsinaisesti äitien ja vauvojen yhteiseen tekemiseen suunnattu, mutta pienen vauvan kanssa osallistuminen on mahdollista.”

Odottajien Pilates maanantaisin 15.1. alkaen klo 18.30-19.45
”Tunneilla tehdään raskausaikaan soveltuvia harjoitteita keholle ja mielelle sekä valmistaudutaan synnytykseen. Tunnit ovat sekoitus pilatesta, lempeää joogaa, hengitystä, rentoutta ja valmentautumista synnytykseen. Luodaan yhteyttä kohtuvauvaan ja omaan kehoon sekä pohditaan omaa raskausmatkaa.”

Poriin aukeaa myös
Naisten Hyvinvointikeskus Olennainen