Save the camera, honey. Enjoy the view.

No olihan se pakko kuvata, mutta tämän kuvan jälkeen nautittiin sitten niistä maisemista.

Tää kuva itseasiassa on jokusen vuoden vanha jo, oliskohan kolmisen vuotta sitten otettu, kun oltiin Tallinnassa juhannusta viettämässä. Tää lause tuli vaan mieleen näistä meen maisemista täällä Kreetalla, ihan näistä hotlan maisemista, joissa ollaan nää ekat päivät vietetty. Ollaan todella nautittu maisemista ja onhan se kiva niitä jakaa teillekin. Samalla jaan teille tekstinä mun ajatuksenvirtaa tältä päivältä, tämän päivän aamulta…Kerronpa nyt, että vaikkei blogia ja koko somea olisi, niin olisi kamera silti räpsynyt. Oon aina tykännyt kuvaamisesta ja jo nuorena mut tunnettiin siitä, että kamera kulki mun mukana ja hei, ei ihan mikä tahansa kamera vaan vanha kunnon filminauhakamera. Ikinä ei tiennyt mimmoisia kuvia oli tulossa ennen kuin filmirulla oli täynnä ja se oli käyty kehittämässä Tunnin kuvassa. Sitten niitä kuvia laiteltiin albumeihin.

Nykyään mun valokuva-albumit laahaa pahasti jäljessä ja oon siirtynyt tilattaviin kuvakirjoihin ja näprääminen tapahtuu koneella. Työlästä homma on kyllä nykyään, varsinkin kun kuvia on sen ziljoona. Ennen kun oli rajallinen määrä tilaa filminauhalla ja oli harkittava enemmän kuvien ottamista. Nythän sitä otetaan paljon enemmän ja laajemmin kuvia. Toki huonot voi heti poistaa, mutta kyllä sinne kotialbumeihin kuten someenki pääsee mulla ainakin niitä ei niin täydellisiäkin kuvia, niissä on aitoutta, elämanmakua ja muistoja kuitenkin.

Tällaisia mietteitä näistä hotellin maisemista. Järkkäri on kulkenut myös tähän reissuun mukaan, mutta postauksen kuvat on nyt kännykkäräpsyjä. Järkkkäri on mun aarre, jonka vihdoin viime vuonna ostin useamman vuoden haaveilun jälkeen. Mulla on kännykässäkin kyllä tosi hyvä kuvanlaatu, joten järkkäri kulkee usein vaan spessutilanteissa mukana. Joskus haluaan järkkäriin vielä lisäputkea ja sitten löytyy varmasti seuraava lisätarve… Tykkään siis kuvaamisesta, ihan harrastusmielessä ja tämän intohimon olen tainnut periä omalta isältäni, joka taas omalta isältään… Joten tämä oli myös pieni puolustuspuhe kuvaamiselle. Sitä voi nauttia kuvaamisesta sekä maisemista! Ei ne sulje toisiaan pois ainakaan mulla. Usein jossain tilanteessa, kuten kauniissa maisemissa tai vaikkapa konsertissa, otan yhdessä hetkessä kuvia ja lopun aikaa keskityn aistein nauttimiseen.

Näin sunnuntaina toivottelen teille hyviä loppuviikon tunteja ja ihanaa tulevaa viikkoa. Nautitaan hetkistä ja keskitytään siihen, mistä kukin sitten ikinä nauttikaan!

Syyskuulle 9 tekoa, ajatusta, tavoitetta

Ensinnäkin, 
IHANAA SYYSKUUTA JUST SULLE LUKIJANI!

Kreetan matka lähenee enkä osaa miettiä yhtään tekoa sitä ennen. Se on jo niin pian ja vaikka voisi elää tässäkin hetkessä, niin kyllä mun ajatukset juoksevat vaan jo tulevassa matkassa…
Viime kuussa listasin 8 juttua ja nyt syyskuussa listataan 9 tekoa/huomioon otettavaa asiaa.

Josko oikeesti toimeentuisi sinne uimaan nyt vihdoin! Noh, Kreetalla ainakin jotain polskimista, jos olis hyvä uintiallaskin niin vois siellä startata tän uimisen. Liikuntaa muutenkin nyt sillä ajatuksella mitä tekee mieli ja mitä kroppa tarvitsee tällä hetkellä. Mä luulen, että tuo uinti ja vesijuoksu olis hyvät liikuntamuodot.

Siitä aasinsillalla siihen, että jalan kuntoutus jatkuu. Siihen on löytynyt tosi hyvät ja vaikuttavat keinot. Tilanne on oikeesti lähtenyt helpottamaan. En odotakaan enää mitään pikaihmeparantumista. On tää vaiva ollut jo niin kauan ja tiedän ettei tää pelkällä venyttelyllä ja levolla lähde vaan tarvitaan vähän hierontaa ja rullailuakin että saadaan tuo takaketju auki. Liike on lääke, mutta nyt täytyy huomioida ne tavat liikkua, jotka edistäisi jalan paranemista.

Mun iho oli raskausajan tosi hyvässä kunnossa, samoin allergiat oli monet tipotiessään. Nyt asiat on näiden suhteen normalisoituneet. Mun iho alkoi jo viime talvena synnytyksen jälkeen oireilla taas kuivuuttaan ja atooppisuuttaan. Siitepölyallergiaoireet on päällä taas! Näihin voi vaikuttaa myös ravinnon kautta, joten nyt myös keskittymistä tähän, viimeistään Kreetan matkan jälkeen, heh!

Tässä kuussa otan nyt ihan oikeasti aikaa sille viime vuoden kuvakirjalle ja Lukan vauvavuoden kuvakirjalle. Haluan  että ne on 1-vuotis päivänä kunnossa ja sehän lähenee… Tähän mä tarvin kuitenkin pikkasen enempi aikaa olla täällä koneella, jolloin se aika täytyy jostain muusta nipistää, mutta eiköhän Rikun isyysvapaiden aikana pitäisi olla aikaa vielä…

Talousinspiraationa aion palata kirjaan Erilainen ote omaan talouteen – Vapaus, onni ja hyvä elämä. Saada siitä taas lisäpotkua. Tosi hyvä kirja, jonka luin pari vuotta sitten ja sain hurjasti inspiraatiota. Eikä yhtään tylsää luettavaa vaan oikeesti helppoa ja mukaansa tempaavaa tekstiä. Pistää miettimään omia kulutus- ja säästötapojaan ja mahdollisuuksiaan. Aiemmin, kun olen lukenut tuon kirjan, niin olenmyös kirjoittanut tänne blogiin tekstin
Tekeekö raha onnelliseksi?

Työkuviot! OK Treenit pärähti elokuussa ilmoille pienin askelin ja maasta se pienikin ponnistaa. Innolla odotan mitä syyskyy tuo tullessaan. Samoin syyskuu käynnistelen taas enemmin mun Party Lite bisneksiä ja yritän saada ne hyvään vauhtiin loppuvuoden ajalle. Elokuu toi bloggaamiseen ainakin mulle uutta vapautta ja rentoutta. Myös huomaa blogin kävijämäärissä, että lomat alkaa olla pidetty. Kesäaika kun on aina hiljaisempaa…

Ystävät! Tästä viimeksi mietein, että haluan antaa aikaa ja energiaa niille, joilta saan sitä myös takaisinpäin. Olen edelleen samaa mieltä, mutta olen pohtinut myös lisää asiaa. Meillä ihmisillä on kaikilla erilaisia elämäntilanteita ja ystävyys voi soljua niissä mukana joskus hiljaisempana ja joskus äänekkäämpänä. Kavereita on aina mun ollut helppo saada, mutta ystävät on eri juttu, niiden kanssa vietty aika on erilaista. Niimpä haluan pitää ystävistäni kiinni elämäntilanteista huolimatta ja pysyä jollain tasolla yhteydessä vaikka kalenterit ei treffiaikoihin aina synkronoituisikaan! Ajatus alkoi nyt juoksemaan niin, että aiheeseen täytynee vielä palata.

Perhe- ja parisuhdeaika on tärkeitä juttuja! Me touhutaan paljon Lukan kanssa yhdessä ja erikseen. Must on tosi tärkeetä, että meillä on myös sitä koko perheenä yhdessä puuhailua kodin ulkopuolellakin, mä nautin sellaisesta! Kreetallahan meillä on huippuhyvin tällaiseen aikaa ja ollaan osattu kyllä täällä kotiympyröissäkin tällaista pitää, käydä markkinoilla, puistoilemassa, pyöräilemässä, kyläilemässä… Sitten se parisuhdeaika on myös tärkeää, sitä on usein iltaisin hetki ennen kuin on itselläkin aika mennä nukkumaan ja sitä ollaan saatu ihanasti treffien myötä. Hih, millaisethan treffit syyskuulle keksin? Tällä kertaa ei ole vielä ajatusta ja ideaa…

Minä!
Niin, se oikeasti hirmu tärkeä asia. Onhan tässä jo kohtia ollutkin, mitkä on liittyneet minuun ja mun hyvinvointiin. Myös se aika oman itsen kanssa on tärkeää. On tärkeää tehdä asioita mistän auttii ja mistä saa energiaa. Samaten on tärkeää viettää sellaisten ihmisten kanssa aikaa, joiden seurassa oikeasti viihtyy aitona omana itsenään. On tärkeä raskastaa itseään ja pitää itsestään huolta, silloin pystyy olemaan myöspaljon enemmän muille!

Tässä oli mun syyskuun yhdeksikkö nyt tällä kertaa. Huomaan, että tällaiseen mietintään on aika kiva pysähtyä kuun alussa. Kun näitä pysähtyy miettimään niin ne kyllä kulkevat mukana.

Elokuussa muuten täällä blogissa puhutti/kiinnosti aiheina mm.

9 kuukautta synnytyksestä, pitäskö tehdä jo jotain?

Julki-imetys ja minä

Heinä- ja elokuun vaihteen ruokapäiväkirja

Lukan ruokalempparit kesä-heinäkuulta, jotka sopii koko perheelle

Asuntomessujen kuvapoimintoja ja ideoita

Luka sai ylimääräisen rokotteen

10 x minkä luulin olevan normaalia, muttei olekaan

15 vuotta ja TOP 5 hetkeä

Seuraa myös IG:ssä

@outikarita