Muistitko kehua ja kiittää?

Kehu ja kauniit sanat eivät paljoa maksa, vai maksaako?

Olen tästä aiheesta ennekin kirjoitellut, ehkä hieman eri näkövinkkelistä. Siitä vinkkelistä kun puhutaan rumasti, tällä kertaa kuitenkin kirjoitin postauksen toisinpäin. Tämä on jatkumoa vähän tuolle arjen onni postaukselleni ja ajatuksille kehuista ja kiittää toista. Kirjoitin tämän postauksen tuossa viikolla samaan hyömyyn.

hdr

Kehut ja kiitokset piristävät kenen tahansa mieltä.

Mä olin tän viikon eri päiväkodissa töissä ja vikana päivänä työkaveri sanoi mulle ”Olet ihana”. Voi että kun tuli hyvä mieli!!! Me oltiin oltu neljä päivää samassa ryhmässä töissä ja tuli kyllä hieman haikeakin olo ja kiitollinen näistä neljästä päivästä! Kauniita sanoja ei tulisi säästellä! Sanoilla saattaa olla valtava voima ja suuri vaikutus. Niillä voi pelastaa toisen päivän.

Välillä on ohjeita, että kehu vähintään kolmea ihmistä päivän aikana. Kuitenkaan väkinäinen kohteliaisuuksien jakaminen ei ole sama asia eikä niin toimivaa. Toki tällainen ”tehtävä” saattaa auttaa pääsemään yli jännityksestä sanoa kehut ääneen. Mitäpä jos vaan koittaisit sanoa kauniit ajatuksesi ääneen. Kai meillä kaikilla sellaisia joskus päähän tulee? Toisen vaatteista, hiuksista, tavasta tehdä jokin asia töissä, hyvästä suoriutumisesta harrastuksessa, hyvästä ruuasta, kotitöistä…

Itse arvostan suuresti pieniä kohteliaisuuksia, jo perus tervehtiminen ja kiittäminen ei olekaan kaikille niin perusjuttuja. Nämä ovat mun mielestä jo kaksi tärkeää asiaa, jotka kaikkien tulisi omaksua käytöksensä ja jotka ovat jo sitä hyvän mielen ja ilmapiirin luomista ympärille. Tätä voi kuitenkin myös laajentaa kehuihin ja positiiviseen palautteeseen.

Krista Seuna juuri kirjoitteli myös samasta aiheesta, ilkeiden kommenttien näkökulmasta, hyvä postaus, ”Mielensä pahoittajat vauhdissa”! Itse olen tosiaan ennenkin aiheesta kirjoitellut, mutta toiset ei vain tunnu ymmärtävän sitä, ettei kaikkea tarvitse sanoa ääneen tai sitten minä en vain ymmärrä heidän tarvettaan… Jos pidettäisiin ne mieltä pahoittavat asiat omina ajatuksinamme ja päästettäisiin ne ilostuttavat asiat pulppuamaan suustamme.

Koska olet viimeksi antanut kehun toiselle?
Kumppanille, ystävälle, sukulaiselle, työkaverille, tuntemattomalle?

Paina myös postauksen alussa sydäntä jos olet samaa mieltä,
onhan tämä sydämen asia!

hdr

Kuukausi jouluun, ethän stressaannu

Mulle on tietteks ihan yht´äkkiä syttynyt joulufiilis. Ilmoista viis, joulu on kuukauden päästä! Onhan muillakin jo tällaisia fiiliksiä, onhan?

dav

Tietysti töissä päikyssä on alkaneet jouluaskareet, tarinat ja laulut, tuleehan se sieltäkin, mutta tulee se siitäkin, että tosiaan se joulu lähestyy. Viikonloppuna ajattelin alkaa pikkuhiljaa laittamaan joulua kotiin sisustuksen  pienillä mausteilla. Tän fiiliksen, hyvän fiiliksen joulun odotuksesta haluan pitää jouluun asti. Haluathan säkin odottaa ja valmistautua jouluun hyvällä fiiliksellä? Silloinhan sen viettokin on mukavampaa. Voisikohan tässäkin asiassa päteä, ”tärkeää on matka, ei niinkään se määränpää”?

Monet alkaa jossain vaiheessa kauhean hössäämiseen kovalla kiireellä ja stressihän siitä syntyy itselle ja helposti siinä sivussa koko perheelle. Mä oon jo aikoja sitten päättänyt, että tulee se joulu stressaamattakin. Oikeastaan en mä voi sellaista päättää, sehän on ihan fakta 😀

dav

Mun vinkit tähän kuukauteen ennen joulua:

Tee asioita, joita oikeasti haluat. Mieti, mitä ehdit ja mitä oikeasti haluat. Priorisoi! Tarviiko joka kaappia ja hyllyä puunata oikeasti juuri jouluksi? Teetkö jotain siksi, että niin vain kuuluu tehdä? Kenen mukaan? Mikä siinä joulussa on sinulle tärkeää, mitä haluat tarjota perheellesi? Onko se karrikoidusti kiiressä tehty täydellisyys, jossa on mahdollisimman paljon kaikkea ja jonka perään olet itse kuoleman väsynyt? Onko se rauhallinen ja rento tunnelma iloisella mielellä?

Hyvähän minun on sanoa, kun ei ole lapsia. Noh, olenhan minäkin ollut lapsi eikä meillä höösätty ja oikein hyvät muistot on itselläni joulusta 🙂

dav

Loppuun haluan vielä jakaa oikein ihanan kirjoituksen Positiivareiden kalenteristani:

HETKI AJATUKSELLE

”Muistele jotakin onnellista ja rauhallista ajankohtaa elämässäsi. Lepää siinä. Jokainen hetki on niin rikas, että siitä voi nauttia koko ikänsä. Päästä sisälläsi oleva kiireetön pieni ihminen esille.

Luo kotiisi, työpaikallesi ja sydämeesi lepopaikka, jossa voit hiljentyä ja koota voimia. Olet ansainnut sen. Anna itsellesi aikaa laiskotteluun ja joutenoloon. Lepo ei ole ylellisyyttä vaan välttämättömyys.

Puhu hitaammin. Puhu vähemmän. Älä puhu. Yhteys ei synny sanoista. Käytä aikaa ajattelemiseen. Toiminta on hienoa ja välttämätöntä, mutta hyödyllistä se on vain, jos sitä on harkittu, mietitty ja pohdittu.

Kun huomaat hosuvasi ja hermoilevasi, pysähdy! Kysy itseltäsi, miksi hosut ja hermoilet. Vastaus voi auttaa sinua ymmärtämään itseäsi paremmin. Kysy itseltäsi kiireen ja kaaoksen keskellä, mikä on oikea tapa toimia.

Varmaan jo tiedätkin vastauksen. ”

dav

Pst. Kuvat, mun ihan lempparikahvilasta, Cafe Solosta, jossa päädyin tänään kokeilemaan vaniljan sijaasta kanelin makua lattessa ja oli sitten niiiiin hyvää! 😉