Save the camera, honey. Enjoy the view.

No olihan se pakko kuvata, mutta tämän kuvan jälkeen nautittiin sitten niistä maisemista.

Tää kuva itseasiassa on jokusen vuoden vanha jo, oliskohan kolmisen vuotta sitten otettu, kun oltiin Tallinnassa juhannusta viettämässä. Tää lause tuli vaan mieleen näistä meen maisemista täällä Kreetalla, ihan näistä hotlan maisemista, joissa ollaan nää ekat päivät vietetty. Ollaan todella nautittu maisemista ja onhan se kiva niitä jakaa teillekin. Samalla jaan teille tekstinä mun ajatuksenvirtaa tältä päivältä, tämän päivän aamulta…Kerronpa nyt, että vaikkei blogia ja koko somea olisi, niin olisi kamera silti räpsynyt. Oon aina tykännyt kuvaamisesta ja jo nuorena mut tunnettiin siitä, että kamera kulki mun mukana ja hei, ei ihan mikä tahansa kamera vaan vanha kunnon filminauhakamera. Ikinä ei tiennyt mimmoisia kuvia oli tulossa ennen kuin filmirulla oli täynnä ja se oli käyty kehittämässä Tunnin kuvassa. Sitten niitä kuvia laiteltiin albumeihin.

Nykyään mun valokuva-albumit laahaa pahasti jäljessä ja oon siirtynyt tilattaviin kuvakirjoihin ja näprääminen tapahtuu koneella. Työlästä homma on kyllä nykyään, varsinkin kun kuvia on sen ziljoona. Ennen kun oli rajallinen määrä tilaa filminauhalla ja oli harkittava enemmän kuvien ottamista. Nythän sitä otetaan paljon enemmän ja laajemmin kuvia. Toki huonot voi heti poistaa, mutta kyllä sinne kotialbumeihin kuten someenki pääsee mulla ainakin niitä ei niin täydellisiäkin kuvia, niissä on aitoutta, elämanmakua ja muistoja kuitenkin.

Tällaisia mietteitä näistä hotellin maisemista. Järkkäri on kulkenut myös tähän reissuun mukaan, mutta postauksen kuvat on nyt kännykkäräpsyjä. Järkkkäri on mun aarre, jonka vihdoin viime vuonna ostin useamman vuoden haaveilun jälkeen. Mulla on kännykässäkin kyllä tosi hyvä kuvanlaatu, joten järkkäri kulkee usein vaan spessutilanteissa mukana. Joskus haluaan järkkäriin vielä lisäputkea ja sitten löytyy varmasti seuraava lisätarve… Tykkään siis kuvaamisesta, ihan harrastusmielessä ja tämän intohimon olen tainnut periä omalta isältäni, joka taas omalta isältään… Joten tämä oli myös pieni puolustuspuhe kuvaamiselle. Sitä voi nauttia kuvaamisesta sekä maisemista! Ei ne sulje toisiaan pois ainakaan mulla. Usein jossain tilanteessa, kuten kauniissa maisemissa tai vaikkapa konsertissa, otan yhdessä hetkessä kuvia ja lopun aikaa keskityn aistein nauttimiseen.

Näin sunnuntaina toivottelen teille hyviä loppuviikon tunteja ja ihanaa tulevaa viikkoa. Nautitaan hetkistä ja keskitytään siihen, mistä kukin sitten ikinä nauttikaan!

Outi Karita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 9
Tykkää jutusta