Mä oon jo 8 kuukauden ikänen!

Heippa pitkästä aikaa!
Mä oon tietteks jo 8 kuukauden ikänen!

Vielä näitä mun kuukausipäivityksiä tulee hetken ajan. Katotaan mitä sit kun oon vuoden ikänen, mut viel oon hetken alle. Äiti sanoo, et tää vauvavuosi on mennyt hurjaa vauhtia ja kyllähän mä aika vauhdilla jo etenenkin. Enää en kauheesti ryömi kun konttaamalla pääsee nopeempaa ja sit mä oon päättäny alkaa harjottelee jo kävelemistä. Se on niin hauskan näköstä kun aikuset kävelee ja juoksee joka paikkaan. Mäkin haluun! Mä oon oppinut jo seisomaan ja sohvanreunasta pitäen oon kävellyt ja sit sillai et mua pidetään käsistä kiinni. Kyllä mä sen opin viel kunnol itekin, oon mä niin päättäväinen! Vaiks äiti ja isi sanoo, ettei mun tarvis pitää niin kiirettä, mitähän sillä tarkoittavatkaan?

Mul on jo kolmas hammas, kai sitä nyt joka kuussa pitää yks lisää tehdä. Vähän niiden tuleminen tuntuu ikävält välil, mut onpa sit helpompi syödäkin kun on hampaita. Mun yks uus herkku on muuten mansikat, mut äiti saa kertoo taas enempi mun herkuista pian tulevassa ruokapostauksessa. Hampail on myös hyvä ilmottaa jos en haluu maitoos illon kun äiti yrittää sitä tarjota mulle, tuleepahan asia selväks vaiks on se aika hassuakin kun äiti sanoo ”austs, sattuukohan se sitten. Mä silti ihan vaan pienesti näykkään. Edelleen mä oon kova hyökkäämään hampaillani toisten varpaiden kimppuun, ihan paras tapa hyökätä on kun aikuset on pöydän ääressä ja möyrin niiden jalkoihin, hehhehhee-ee!

Muutenkin mä paljon suullani tutkin asioita, kyllähän kaikkea tarvii maistaa ja kaikkea myös koskea. Varpaiden lisäks mua kiinnostaa toisten hiukset, korut, kännykät, johdot, toisten vauvojen tutit ja toisilla on myös aina kivemmat lelut, omat on jo niin tuttuja! Nyt mä oon alkanut ymmärtää ton paikkaallan istumisenkin päälle, vaiks en mä kauaa malta paikallani pysyä. Kuitenkin istuenkin voi asioita tutkailla.

Äidin apurina on kiva olla. Kun se laittaa pyykkiä niin mä hyörin siellä seurana, mut ihan parasta on imurointi ja tiskien laitto! Imuria on kiva seurata kun äiti imuroi ja sit tiskikoneen täytössä ja tyhjennyksessä mä pääsen tutkailemaan sitä tiskikonetta oikein kunnolla! Joskus mäoon saanut imurin pitämään sellasta hurinaa mitä se pitää kun äiti imuroija välil oon sitä välil pelästynyt, et kui se sillaion alkanut hurisee kun mä oon vaan vähän tutkinut. Sit mä oon tehnyt tuttavuutta harjaan ja sihveliin, mut yks päivä se sihveli hyökkäs mun kimppuun ja sain pienen naarmun poskeeni.

Mä nousen melkein mitä vaan vasten seisomaan niinkun tos jo kerroinkin. Äiti sanoo et nousen kaikkea mahdollista ja mahdotonta vasten, mitäköhän se silläkin taas tarkotti? Okei, kyllähän mä välil nousen jotain semmosta vasten mikä lähtee alta pois ja oon kyllä muksahdellut, mut onneks mut otetaan sit heti syliin ja paijataan jos satutan tai pelästyn. Kyl mä osaan laskeutuakin ylees ihanite takas lattialle.

Jos mä haluun päästä äidin tai isin syliin niin joskus vaan ilmotan sen niinkin, et meen jalkaan roikkumaan, kyl ne siitäkin ymmärtää. Samoin oon oppinut, et jos mul on nälkä niin voin men ite äidin luo ja kun äidil ylees on paita päällä niin pusken siihen päätäni. Öisin saatan päästä suoraan käsiks maitoon. Aina ei siis tarvi äänen avullahuudella maitoa tai syliä. Niin tosta ääneellä ilmoittelusta tuli vielä yks juttu mieleen. Nimittäin se, että oon alkanut höpöttämään taas enempi, vähän niinku jo puhumaan, mut ei se vissiin vieläkään kuulosta samalta kun isompien puhe. Ei mun juttuihin aina ainaskaan ihan oikein vastata tai puhuta samasta asiasta, pöhköt aikuiset 😀

Paljon me äidin ja isin kans lauletaan, loruillaan ja leikitään yhdessä. Kurkistus- ja kutitteluleikit on tosi hauskoja! Paljon myös touhutaan ja kuljetaan äidin kanssa ja iskänkin sillon kun se ei oo töissä. Käydään puistoissa ja siellä Lapsiksella usein. Paljon ollaan reissailtukin tässä kuukauden aikana, Helsingissä, Espoossa, Turun seudulla, Raisiossa ja sit olin laivalla. Oon kyllä hyvin viihtynyt reisuissa ja menoissa mukana!

Meidän menoja paljon voi seurata myös äidin instasta

@outikarita

Sit kannattaa nää jutut lukea, mm. mun juhannuksesta, syömisistä ja mun nukkumisista

Meidän Juhannus, ensimmäinen perhejuhannus!

Lukan suuri vauvanruokapostaus

Vauvan ja koko perheen reseptejä, toukokuun parhaat palat

Miten meillä nukutaan yöt 7 kuukauden iässä?

Perhepeti Vs. Pinnis

Outi Karita

Yksi vastaus artikkeliin “Mä oon jo 8 kuukauden ikänen!”

  1. Heip. Voitko kirjoittaa postauksen mitä blogeja luet? Ja mistä asioista teillä riidellään? Miten riitelette? Miten sovitte? Onko teillä yhteiset kasvatusmetodit?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 11
Tykkää jutusta