Työni lastentarhanopettajana

Mullahan on päätyö päiväkodissa Lastentarhanopettajana. Nyt olen tietty vanhempainvapaalla ja hoitovapaallekin aikomus jäädä. En tiedä yhtään koska olen palaamassa tuohon työhöni, tällä hetkellä ajattelen olevani niin kauan kotona kun se mulle on mahdollista ja Riku on samoilla ajatuksilla.

Nyt onkin ollut paljon keskusteluissa päiväkotien henkilökunnan palkkaus ja eritoten opettajien palkkaus, keskustelussa on myös paljon ollut ollut lastentarhanopettajan koulutustaustat. Itsehän olen sosionomi eli amk pohjainen lastentarhanopettaja, kuitenkin lastentarhanopettajan pätevyyden omaava ja lastentarhanopettajan työsuhteessa oleva. Pidän työstäni kovasti ja onkin kaksi asiaa mitkä itselläni on noussut pohdintaan.

Ensinnäkin on hyvin mielenkiintoista on, että kun joskus työelämään palaan tuonne päiväkotimaailmaan niin millainen se maailma silloin on? Päiväkotimaailma on viime vuodet elänyt jotenkin jatkuvassa muutoksessa ja paljon ehtii varmasti muuttumaan mun poissaolon aikana jos on muuttuakseen. Millaiset ovat ryhmäkoot, millaiset eri työnkuvat? Päiväkoti, jossa mä työskentelen on ihan uudessa rakennuksessa ja puitteet on hyvät. Puitteet ei kuitenkaan ratkaise kaikkea vaan paljon isompi merkitys on ryhmäkoolla ja -rakenteella.

Sen lisäksi, että mietin, millaiseen varhaiskasvatukseen kenttään mahdollisesti joskus palaan töihin niin mietin millainen minä olen silloin työssäni. Nyt jo koen, että oma lapsi on kasvattanut minua myös ammatillisessa mielessä.  Paljon kasvatuksellisia asioita on tullut mietittyä ja puntaroitua eri tavalla kuin ennen.

Toisekseen mietin, että alan oleman tietyllä tapaa jo urani huipulla vaikka en kuitenkaan sitä tosiaankaan ole. Päiväkodissa työskentely on jatkuvaa uuden opettelua, ajan hengessä pysymistä ja aina voi itseään lisää kouluttaa ja vahvistaa osaamistaan ja tietoaan. Kuitenkin olen rahallisesti jo saavuttanut kaikki saavutettavat kokemuslisät ja tänä keväänä jos en olisi nyt vanhempainvapaalla saisin jo maksimi määrän lomapäiviä. Palkkauksen ja etuuksien suhteen olisin siis jo urani huipulla ja vasta alle 35-vuotiaana. Tällä alalla ei tässä mielessä kovasti voi siis edetä ainakaan jos haluaa tehdä tuota kenttätyötä ja olla siellä päiväkodissa lastentarhanopettajana.

Palkkaus on ollut paljon esillä viimeaikoina ja se ei tosiaankaan ole houkutin tälle alalle. Meidän päiväkodissamme paljon puhuttiinkin välillä siitä, miten me tuodaan esiin itse sitä mitä me teemme työssämme. Ei se ole pelkkää hoivaa, askartelua, leikkiä ja laulamista ja ison joukon handlaamista. Näitä asioita tehdään paljon päiväkodissa, mutta näiden erilaisten puuhien kautta opetellaan lukuisia erilaisia taitoja ja toiminnalla on pedagogiset tavoitteensa. Mitä isompi ryhmä, ei ainoastaan se kuinka paljon yhtä työntekijää kohden on lapsia, vaan kuinka iso kokonaisuudessaan se ryhmä on, niin sitä haastavampaa työ aina on vaikka ryhmää jaettaisiin pienryhmiin! Olen saanut tehdä töitä erityisryhmissä, jotka ovat olleet pienempiä (n. 10-12lapsen) ja isossa ryhmässä (yli 20 lasta), jossa sielläkin usein on mukana erityisiä tuen tarpeita ja kaikkihan lapset on yksilöitä. Kyllä nuo pienemmät ryhmät olisi vaan parempi juttu ihan kaikille!

Aikoinaan kun valmistuin sosinomiksi ja sain tuon lastentarhanopettajan pätevyyden niin halusin jokusen vuoden vielä työskennellä lastenhoitajana, en edes hakenut opettajan paikkaa. Tuolloin päiväkotimaailma oli mulle vielä melko uutta, olin 2 vuotta työskennellyt tällä puolella. Koin, etten ole vielä valmis astumaan lastentarhanopettajan kenkiin ja halusin kiertää päiväkoteja, löytää sen oman tapani työskennellä. Olin lastenhoitajana erityislasten avustajana, joten pääsin vaihtamaan miltei joka vuosi päiväkotia ja näkemään erilaisia paikkoja ja erilaisia tapoja toimia. Näiden havaintojen ja oppien lisäksi eri päiväkodeissa tuli aina myös uusia lauluja ja leikkejä varastoon.

Jossain kohtaa aloin tuntemaan hyvinkin vahvasti sen, etten enää mahdu lastenhoitajan raameihin niin sanotusti. Opettaja minussa alkoi nostaa enemmän ja enemmän päätään ja silloin huomasin, että nyt on aika hakeutua lastentarhanopettajan hommiin ja niitä sitten sainkin. Vuoden olin ensin yhdessäpäiväkodissa, jonka jälkeen siirryin päiväkotiin, jossa nytkin olen vaikka fyysinen sijainti on vaihtunut kun saatiin uusi rakennus. Tein alkuun lastentarhanopettajan töitä sijaisena ja pidin lastenhoitajan toimeni katkolla. Vuosi sitten mut vakinaistettiin lastentarhanopettajaksi tähän päiväkotiin, josta nyt olen vanhempainvapaalla.

Jos ajattelisin vielä lisäkouluttavani itseäni tällä alalla niin erityispedagogiikka olisi varmasti se juttu!

Tämä oli tällainen pohdinta ja paluu ajatuksissa hetkeksi tuonne työmaailmaan, josta koen olevani tällä hetkellä hyvin irrallaan. Emma ja Umppu ottivat mukavasti kantaa viime viikolla myös tähän keskusteluun, mitä mediassa on viime päivinä käyty.

Umppu – Lastentarhanopettajat ovat täysin alipalkattuja

Emma – Kirje meidän päiväkodin henkilökunnalle

Seuraa IG:ssä: @outikarita

 

Outi Karita

13 vastausta artikkeliin “Työni lastentarhanopettajana”

  1. Olisi kiva kuulla ajatuksiasi lapsen näkökulmasta päiväkotimaailmasta. Aiot itse olla kotona niin pitkään kuin mahdollista, mutta mitä mieltä olet siitä, kuinka hyvin päiväkoti sopii esim. vuoden vanhalle lapselle? Huomaako esim, että tietynlaiselle lapselle päiväkotiympäristö ei sovi?

    Asia alkaa olla omalla kohdalla ajankohtainen. Olen jo itse palannut töihin, mutta lapsi on isän kanssa kotona vielä pari kuukautta. Sen jälkeen hänen pitäisi mennä päiväkotiin. Mitä lähemmäksi se päivä tulee, sitä enemmän alkaa pelottaa. :/

    • Heippa!
      Voisin tästäkin aiheesta työstää piakkoin postausta 🙂
      Ja ymmärrän tunteesi, mutta yritä olla luottavaisin mielin <3

  2. Hei Outi! Minun oli kommentoitava koska olen itse myös pian yliopistosta valmistuva lastentarhanopettaja ja olen paljon miettinyt julkisuudessa olevaa keskustelua palkoista yms. Ihanaa että sinunkaltaisia opettajia löytyy jotka ovat motivoituneita alallaan vaikka palkka ei päätä huimaa. Olen myös miettinyt lukevani erityisopen opinnot, joista saa uutta perspektiiviä työhön! Ihanaa kevättä sinulle<3

  3. Moikka Outi. On hauska huomata miten Meistä löytyy paljon samaa. Minä olen kanssa nyt kotona 3kk poitsun kanssa ja työkokemusta löytyy päiväkodeista ja haaveena olisi nyt syksyllä päästä opiskelemaan sosionomiksi ja sitä kautta saada lastentarhanopettajan pätevyys. Itse olen työakennellyt vapaaehtoisena 4kk Etelä-Afrikassa päiväkodissa ja sen jälkeen toiminut MLL:n lastenhoitajana ja muutaman vuoden olen työskennellyt ryhmäavustajana ja myös henkilökohtaisena avustajana päiväkodissa. Sitten lähdin Au pairiksi Tanskaan ja nyt tällä hetkellä äitiyslomalla Tanskassa, mutta kesällä muutto takaisin Suomeen. Vaikka olen vasta 23 vuotias niin työkokemusta päiväkodeista ja lasten parissa työskentelystö löytyy jo hyvin ja nyt oman lapsen myötä on kyllä oppinut taas paljon uutta. Toivottavasti minustakin vielä joku päivä tulee lastentarhanopettaja. Itselläni myös haaveissa ehkäpä joku päivä alkaa perhepäivähoitojaksi tai perustaa oma ryhmäperhepäiväkoti.

    • Voi sinullapa onkin hienoja kokemuksia repussa 🙂

  4. Kun näin otsikon niin tuli heti mieleen, että kysäisempä sulta onko oma lapsi/äitiys muuttanut sun ajatuksia sun työstä ja toimimisesta varhaiskasvatuksessa. Mutta sinnehän sä olit sen jo kirjoittanut, että oma lapsi on sua jo nyt kasvattanut ammatillisessa mielessä! 🙂
    Itse alalla joskus työskennelleenä ( ennen omia lapsia) kiinnostaa kovasti tämä, miten äidiksi tuleminen saattaa muuttaa joitakin ajatuksia kovastikin myös siellä työn saralla.
    Jos mä vielä työskentelisin ( tod.näk. en enää koskaan 😉 ) pk:ssa olisi mulla joistakin asioista aivan eri näkemys nyt kun olen äiti, kuin silloin ennen lapsia!

    • Niin se äitiys muuttaa monia asioita ja ajatuksia, antaa uutta perspektiiviä 🙂

  5. Hei, suosittelen tekemään erityispedagogiikan perusopinnot avoimen yliopiston kautta. Kaikki materiaali on netissä niin opiskelu ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan.

  6. Hei! Hyvä postaus, niin hienosti kirjoitit jälleen ajatuksistasi! 😍
    Minuakin kiinnostaisi kuulla, mitä ajattelet päiväkotimaailmasta lapsen näkökulmasta tänä päivänä..
    Meidän tyttö aloittaa päiväkodissa elokuussa, vaikka päiväkodeista tykkäänkin, niin ajatus hoidon aloituksesta jännittää. Esikoisten hoidon aloitus oli itkuista kauan aikaa.
    Ihaninta sunnuntaipäivää! 😊

    • Heippa!
      Yritetään tuostakin näkökulmasta tehdä postausta 🙂

  7. Tää olikin mennyt multa ihan ohi. Samoja mietteitä mullakin ja samoin se että omat kasvatusajatukset ovat muuttuneet oman lapsen myötä jonkin verran. Nyt on hyvä pöhinä päällä palkkaus asiaan. Ootko kuullut Ei leikkirahaa. Taistelu Lastentarhanopettajien palkkauksen puolesta Facebook ryhmästä? Liity joukkoon niin asiat etenee 😊

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 19
Tykkää jutusta