Alkuraskaus, pahoinvointi ja painonnousu

Alkuraskaus, palataanpa hetkeksi ajassa hieman taaksepäin ja tuonne alkuraskauteen, nythän on jestas sentään, menossa jo toinen kolmannes ja pian puoliväli. Miten se aika meneekään nopeasti. Kaikkien raskaudet on erilaisia eikä niitä voi tai pitäisi verrata. Itsellä kaikki on niin uutta ja jännittävää. Samalla myös hurjan pelottavaa ja pelottavaa siinä mielessä, että onhan pikkuisella kaikki hyvin. Alkuun sitä pelkäsi ennen varhaisultraa, että onhan kaikki kunnossa ja nyt on omat flunssailut pelottaneet, että voivatko ne vaikuttaa pikkuiseen. Eilen kuitenkin oli neuvolakäynti ja taas täällä porskutetaan rauhallisin ja onnellisin mielin.

Alkuraskaus

Alkuraskaus ja pahoinvointi

Ihan ensimmäisillä viikoilla olin tosi energinen ja ihan hyvinvoiva, mitä nyt välillä röyhytti. Melko pian kuitenkin alkoi etovat olot, oikeastaan siinä RV 5 – 6 tienoilla. Pahoinvointi toi mulle mukanaan väsymystä ja ruokahaluttomuutta, vaikka nälkä olikin. Se alkoi pikkuhiljaa ja paheni päivä päivältä, mutta pysyi lähinnä tuossa etovassa olossa ja ajoittain ilmeni yökkimisenä ja ei kaukana ollut ettei olisi muutakin ollut kuin yökkäilyä. Oikeastaan vain kaksi kertaa olen oksentanut ja ensimmäinen kerta johtui paljolti varhaisultran jännittämisestä. Toisen kerran kun pyttyä halailin, oli se puhtaasti huonovointisuutta. Huonovointisuus ei ajoittanut mulla pelkästään aamuihin, sitä saattoi olla missä kohtaa päivää hyvänsä ja vaikka pyrein pitämään syömisistänikin huolen, välillä se kesti ihan koko päivän. Ruoka ei aina maittanut, oikeastaan perus kotiruoka ei juuri lainkaan, tosi usein jäi syöminen kesken. Välipaloja tuli kyllä sitten napsittua ja pyreinkin pitämään huolen, että edes jotain tulisi syötyä, koska nälkä oli!

Helpotus pahoinvointiin

Oikeasti, ihan pienellä kikka kolmosella pahoinvointi loppui kuin seinään. Tiedän tämän helpottaneen muitakin, muttei kaikkia ja oli vaikutus sitten plaseboa tai ei, niin aivan sama. Raskausviikolla 8 oksenin sen toisen kerran ja laitoinkin Rikulle viestiä, että kävisi ostamassa mulle nyt ne apteekissa myytävät SeaBand pahoinvointirannekkeet. Illalla laitoin ne käteen ja sen jälkeen riisuin vain öiksi pois. Rannekkeissa on muovinen pallo, joka pitää mittaamalla asettaa tiettyyn kohteeseen rannetta, jolloin se painaa tiettyyn akupunktiopisteeseen. Itse kyllä uskonkinihan akupunktioon ja tässä kohtaa myös siihen enemmän kuin plasebovaikutukseen. Pahoinvointi, yökkäily, etova olo, kaikki loppui tuohon. En oikeastaan silloin illalla vielä huomannut mitään, mutta kun seuraavana päivänä ei etonut, eikä seuraavanaakaan niin johan aloin uskoa. Myös se tavallinen ruoka alkoi maittaa normaalisti ja sanoinkin ääneeni muutaman kerran, että voi vitsi kun ruoka maistuu hyvälle ja syöminen on kivaa! Myös väsymys helpotti melkosesti vaikka edelleen väsytti normaalia enemmän. Olin kuitenkin kuin uudesti syntynyt! Nyt olen ollutkin jo kaksi viikkoa ilman pahoinvointirannekkeita ja hyvin on pärjätty.

Alkuraskaus

Alkuraskaus ja painonnousu

Tämä liittyy niin vahvasti tuohon alkuraskauden pahoinvointiin, että liitän tämänkin asian tähän postaukseen vielä. Oon lukenut, että monilla huonovointisuuden takia on paino laskenut, mutta ei vaan mulla. Mulla paino on kyllä noussut ja luulenpa, ettei ruokahaluttomuudesta huolimatta energiansaantini jäänyt miinukselle, ehkä jopa plussan puolelle. En saanut perus ruokaa syötyä ja ajattelin, että kunhan jotain syön ja söinkin periaatteella mitä mieli teki paljon välipaloja, joista muuten voi kertyäkin ihan kunnon enrgiansaanti päivälle. Tähän kun liittää sen etovan olon ja väsymyksen, kun energiaa ei työpäivän jälkeen juuri ollut, niin tällä elohiirellä liikunnan määrä laski ryminällä alaspäin.

Vähän jännittikin eilinen neuvolakäynti siinä mielessä, että onkohan painoa tullut liikaa. Liikaa ehkä vertasin siihen, mitä kuullut ja lukenut muilla tulleen. Mun painonnousu oli kuulemma aivan normaalia, eikä huolestuttavissa määrin laisinkaan. Olin myös toiminut ihan oikein silloin kun oli huonovointisuutta, syöden usein niitä välipaloja. Ei siis tullutkaan noottia vaikka sitä pelkäsin… Meidän neuvolahoitaja on muutenkin tosi mukava ja rento, hänen luonaan on oikeasti mukava käydä!

Nyt kun huonovointisuus on tosiaan kadonnut ja väysymyskin koko ajan helpottunut, rupean olemaan enemmän oma energinen itseni, mitä nyt flunssa vei tässä voimia ja on pistänyt huilailemaan. Kuitenkin ruokailut on järkevöitynyt takaisin normaaliksi, nälkäkin helpottanut ja entiset ruokamäärät tuntuvat riittävän vielä tai sanotaan tällä hetkellä varsin hyvin, verrattuna tuohon alkuraskauteen. Väsymyksen alettua helpottamaan alan olemaan taas aktiivisempi itseni ja sitä onkin ollut vähän ikävä.

Millaisia kokemuksia muilla näissä asioissa on ollut alkuraskauden aikana?

Alkuraskaus

Tsekkaa myös postaus

RV 16 äidin huoli ja helpotus

Seuraa myös muualla somessa
Instagram: @outikarita 
ja samalla nimellä myös sc & fb

Outi Karita

11 vastausta artikkeliin “Alkuraskaus, pahoinvointi ja painonnousu”

  1. Minä täällä suurinpiirtein samoilla viikoilla eli nyt tasan 16 🙂 Mulla oli lievää pahoinvointia ehkä rv6-11. Ja se oli vain iltaisin. ”Pahimpina” päivinä alkoi töissä klo 15-16 aikaan ja oli pakko syödä esim. Pähkinöitä.. kunnon ruoka maistui onneksi ja se helpotti oloa. Pahimmillaan olo olo ihan illalla ennen nukkumaanmenoa! Vaikka jälkeenpäin sanonkin, että tosi lievää oli itellä, kun kuullut vaikka mitä tiputusjuttuja, niin sillon iltasin tuntu että apua jos tää ois koko ajan tämmöstä. Sillonntosiaan pelotti, et oksennus tulis. Sitten kun nukahti, niin aamulla oli taas hyvä olo. Väsymystäkään ei juurikaan ollut ollenkaan! Aivan ihanasti meni alku. Olin luullut että se on aivan kamalaa kaikilla. Mutta ei näköjään. Todella yksilöllisiä asioita nähtävästi!:) Ps. Nälkä oli koko ajan alun aikana!!! Pelkäsin, että syön liikaa. Mut painoa ei ollu tullu kiloa-paria enempää rv 14 mennessä. Nyt varmaan on lähteny jo nousuun enemmänkin luulisin. Mahan näkymistä ootan innolla ja jännityksellä!! Kiva lukea näitä postauksia kun ollaan niin samoilla viikoilla 🙂 Voitko tehdä postauksen raskausajan ruokavaliosta?😀 Esim. Vältteletkö raejuustoja tms? Entä syötkö yhtään herkkuja tai esim. Salmiakin makuisia karkkeja tai lakritsaa!

    • Heippa Sara!
      Juu, itsekin kuullut aikamoisista pahoinvoinneista ja niihin nähden omat etovat olot olleet melkoisen lieviä. Toisaalta sitä omaakaan oloa ei saasillä vähätellä eikä sekyllä kivaaollut, itse välillä jo toivoin kun etoi ja yökkäilin,e ttä tulis nyt sitten se oksennuskin. Onneksi nyt noista oloista päästy eroon. Kyllähän tässä kaikenlaisia kolotuksia varmaan vielä on edessä….

      Oon juu ajatellut tehdä vähän ruokajutuistakin postausta tässä jossain vaiheessa, palaan siinä sitten tarkemmin noihin sunkin kysymyksiin. Lyhykäisesti kuitenkin voins anoa,e ttä raejuustao nyt en olemuutenkaan aikoihin syönyt, mutta oikeastaan syön kaikkia pastöroituja juustoja ihan hyvillä mielin. Salmiakkia ja lakua uusien tutkimusten valossa välttelen, mutta välillä eksyy suuhun kyllä 😀 syön melko rennosti, mutta palailen tähän tosiaan toisessa postauksessa…. 🙂

  2. Itseäni ei nuo rannekkeet auttaneet yhtään, kunnon pahoinvointi kesti yli puolet raskaudesta. Paino todellakin laski, koska mitä ikinä laittoi suuhun se tuli kaaressa pois. Alku oli tosi rankkaa, itkin, olin kuin aave itsestäni ja toivoton kun jokainen päivä tuntui pitkältä huonovointisuuden kanssa, vaikka tiesin että joskus pitäisi helpottaa. Kaikkia konsteja koitin, mutta kun pahoinvointi on pahaa, siihen ei todella auta muu kuin aika ha synnytys 😃

    • Voi kun kuulostaa ikävältä! Toivottavasti edes sitten kun loppuraskaudesta helppasi ilmeisesti, niin sait nautittuakin ajasta.

  3. Itselläni pahoinvointi tai lähinnä etova olo painottui päivään ja siihen kun oli nälkä ja alkoi miettiä mitä söisi. Ruuan ajattelu toi olon. Raskausviikkoja en enää muista kun aikaa liki 14 vuotta.

    • Nälkähän se vissiin on pahaksi tuolle huonovointisuudelle…

  4. Mulla nyt rv 19 menossa ja pikkuhiljaa tässä jäänyt pahimmat pahoivoinnit poies. Pahoinvointi alkoi mulla noin viikolla 6 ja se paha vaihe kesti noin viikolle 16 asti. Mulla se pahoinvointi oli ihan konkreettista oksentelua ja pitkin päivää, ei pelkästään aamuisin. Hyvä päivä oli semmonen jos oksensi vaan yhden kerran. Huonompina tuli oksennettua jopa 10 kertaa. Olo oli todella kamala ja sitä mietti, että jaksanko oikeasti tätä. Pieniä ruoka-annoksia yritin syödä. Aamuisin maistui lähinnä kurkku. Sitten kun elimistö rupesi olemaan miinuskaloreilla tuli kamala nälkä ja teki mieli kiinalaista ja intialaista noutoruokaa, milä välillä pysyi sisällä ja välillä ei. Yhteensä vähän alle 5kg paino noussut nyt puoleenväliin mennessä, joka lääkärin mielestä oli oikein sopiva määrä. Onneksi vihdoin pahoinvoinnit helpottanut. Viime viikolla oksensin ”enää” kolme kertaa 😀 Flunssa päällä nyt täälläkin ja lepoa vaan.

    • Oi, kuulostaapa sulla olleen tosi ikävää, mutta hyvä jos nyt on vihdoin helpannut. Toivottavasti ei nuo olot palaa!
      Monella tuollaisesta pahoinvoinnista paino jopa tippuu, mutta ihan hyvä, että sulla kuitenkin tullut niitä plussakiloja, niin se varmasti on parempi. Aika samoissa painonnousu määrissä täälläkin taidetaan olla, luultavasti kilon pari enemmän kunnoihin viikkoihin pääsen 🙂
      Lepoa ja parempia oloja sinulle 🙂

  5. itse olen päässyt melko helpolla, kun ei ole ollu mitään pahoinvointeja sun muita 🙂 mieli haluaisi syödä vaan raikkaita ruokia, hedelmiä, marjoja joita olenkin kyllä syönyt aika paljon enemmän kuin ennen. on päiviä kun ei tekisi mieli oikeaa ruokaa, silloin syön sit puuroja ja jotain muuta. rasvojen käyttöä itse lisäsin runsaasti, se oli melko niukkaa ennen. pitää kyllä syödä aika paljon enempi kun treenaan vielä aktiivisesti, huomaa että itse ei palaudukkaan jos syö saman määrän kun ennen, vauva ottaa omansa ensin 🙂 täällä siis rv 33.

    • Hienoa kuulla miltsu!
      Itsellä aika samoja mielitekoja, kaikki raikas maistuu 🙂
      Varmasti tuo energiantarve kasvaakin tässä pikkuhiljaa myös itsellä ja tosiaan raskaus varmasti vaikuttaakin palautumiseen.Itsellä itseasiassa jalat ihan hirmu kipeät nyt keskiviikkona pitämästäni jumppatunnista, jossa kuitenkin otin normaalia kevyemmin… 😛

  6. Minulla alkoi pahoinvointi muistaakseni viikoilla 6-7. Oltiin oltu Pohjoisessa viikon lomalla miehen kanssa. Siellä ollessa sanoin kaupassa, että ei kyllä sipsejä tekisi yhtään mieli syödä. En tosin niitä muutenkaan syö, kun joskus hyvin harvoin. Sitten lomalta palattua alkoikin kunnon etominen, joka sitten eteni oksentamiseksi. Töistäkin olin neljä viikkoa sairaslomalla. Etova olo kesti koko päivän. Jos sai syötyä, niin parempi oli olo. Mutta usein ei edes tehnyt mieli syödä. Mutta sitä raikasta kyllä teki mieli. Mies kyseli, että mitä se on se raikas. No appelsiinit esim, mutta viinirypäleet tai mandariinit tökki makeuden vuoksi. Raskausaikana söin paljon vähemmän makeaa kuin koskaan ja normaalisti oon aika kova herkkujen perään. Myös raakaherkkuja yms. terveellistä tykkään normaalisti syödä ja koko raskausaika meni melkein ilman niitä, koska tökki ajatuskin terveellisistä jutuista. Salaattia syön normaalisti paljon ja sekin tökki. Muualla oli helpompaa syödä, kotona ruoan ja jääkaapin hajukin sai oksennuksen tulemaan. Raskauspahoinvointi on kyllä mielenkiintoinen ilmiö, mutta ei paljon naurata silloin kun se on tosi voimakasta. Loppuraskaudesta sitten kaikkea muuta pientä vaivaa, liitoskivut puolen välin jälkeen ja sitten turvotusta jaloissa ja puutumista käsissä. Ja ne asiat normalisoitui heti synnytyksen jälkeen. 🙂 Nyt oma pieni poika kainalossa ja jo reilun kuukauden ikäinen. Kaikkea hyvää raskauden etenemiseen! Ja kaikkia vaivojahan ei kaikille tule. Minäkin pystyin liikkumaan ja treenaamaan aivan loppuun saakka vaivoista huolimatta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 10
Tykkää jutusta