Sokerista rakkautta

Pieniä valkoisia kiteitä, joilla voi makeuttaa elämää.
Sitähän se sokeri on. Sitä myös rakkaus on.

dav

Meillä on tänään Rikun kanssa sokerihääpäivä eli avioliittomme on kuusi vuotta vanha <3 Jo viime vuonna hoksasin hauskan asian. Olemme menneet tosiaan 17.7.2010 naimisiin ja vuonna 2017 meillä tulee 7 vuotta täyteen avioliittooa. Kaikenlisäksi olemme tuolloin olleet yhdessä lähes 14 vuotta, eli 7 vuotta naimisissa ja 7 vuotta sitä ennen jo yhteiseloa. Hih, seiska taitaa tottatosiaan olla onnenlukumme 😉 Nythän meillä alkoi tuo seitsemäs vuosi, jota jonkilaisena koetinvuotena kuulemma pidetään, mutta meillehän seiska on se onnenluku, joten ehkäpä tästä tuleekin onnekkain avioliittovuotemme tähän mennessä 😉

4

Ainahan niitä koettelemuksiakin pitkään suhteeseen mahtuu, mutta ne pitää nähdä suhdetta vahvistavina asioina. Niinhän ne vahvistavatkin, kun ne koettelemukset ja vaikeatkin hetket eletään ja ylitetään yhdessä. Meillä ei sen suurempia suhteen koettelemuksia ole ollut, ei mihinkään kriisiin asti ainakaan. Onhan meillä yhtä sun toista toki ehtinyt elämässä olemaan, kuten mun fitnesshurahdus, Rikun wowhurahdus, talonrakennus, terveysjuttuja ym., jotka omalla tavallaan mittaavat suhteen voimaa, mutta myös vahvistavat sitä ja kasvattavat kumpaakin suhteen osapuolta yksilöina ja pariskuntana. Näin mä asian näen.

10

 

Huonoon suhteeseen ei kannata jäädä. Jos suhteessa kärsii, eikä tunne itseään onnelliseksi, niin kannattaa laittaa asiat puntariin. Kumpaa on enemmän, onnea vai onnettomuutta. Meillä on vain yksi elämä ja toivoisin jokaiselle enemmän niitä onnellisia päiviä kuin onnettomia. Kuitenkaan ei pidä luovuttaa heti yhteen vastoinkäymiseen tai ensimmäiseen alamäkeen. Olen sivusta nähnyt, miten helposti toiset lähtevät suhteesta, ei tehdä sen eteen töitä, eikä voida löytää sitä monen vuoden onnea kun ei anneta sille mahdollisuutta kasvaa. Olen myös nähnyt sen, miten kärsitään suhteessa, eikä omat voimat ja itsetunto riitä lähtemään siitä. Hyvän suhteen eteen tulee tehdä töitä, toista pitää kunnioittaa, mutta myös itseä. Alamäkien jälkeen ne hyvät ajat tuntuvat jälleen paljon paremmilta ja suhde on varmasti vahvistunut, jos yhdessä on tehty sen eteen töitä. Yhteistyössä on voimaa!

dav

 

Elämä ei ole pelkkää aurinkoa, joskus sataakin. Niin se on myös rakkaudessa ja parisuhteessa. Joskus puhutaan, että se alun huuma laimenee, mutta ei sen tarvi laimentua. Se ei laimene, jos siitä pitää huoltaa, se vain muuttaa muotoaan. Vuosien jälkeen se ei ehkä ole niin pirskahtelevaa ja kuplivaa kuin alkuun, mutta sitäkin syvempää ja aidompaa.

dav

Suhdetta pitää hoitaa, toista huomioida ja myös itseä! Eikä sen huomioimisen tarvi olla mitään kovin ihmeellistä. Parisuhteessakin arjen pienet asiat ovat niitä elämän pieniä onnenhippuja, joista koostuu kultakimpale, kun vaan huomaat pomia ne hiput.  Romantiikkaa ja pientä luksusta arjen keskelle ei pidä kuitenkaan unohtaa. Joskus on ihan hyvä lähteä sieltä kotisohvalta Netflixin ääreltä johonkin muuallekin yhdessä ja ehkä vähän lahjoakin toista 😉 Joo, kyllähän mä lahjoja tykkään saada ja olen aikalaillakin romantiikan janoinen, mutta mä myös nautin suunnitella romanttisia hetkiä ja tykkään ostaa lahjoja toiselle, varsinkin kun löydän jotain joka saa mutkin ihan hykertelemään niin etten malttaisi odottaa lahjan antamisen kanssa niinkuin tälläkin kertaa nuo aurinkolasit oli heti vieraiden lähdettyä annettava kera perinteisen konjakkipullon 😀 Itse sain kenkärakkautta ja mut todellakin yllätettiin tällä lahjalla!

davdavdavdav

”En voisi kuvitellakaan, että luopuisin kaikesta mitä meillä on tutkiakseni onko ruoho vihreämpää jossain muualla. Löytyisikö vielä niitä limenvihreitä jalkapohjia kutittelevia ruohonkorsia…? Ei, tutkimusmatkat ei ole koskaan kuuluneet meidän suhteeseen. Meidän ruoho on vihreää ja kastelemalla se ei vihreyttään kadota. Se oli sitä raikkaan limenvihreää kun tavattiin, sellaista jalkapohjia kutittelevaa, joka sai ihan perhoset liitelemään vatsassa. Ruohon väri on syventynyt, niin kuin on meidän rakkauskin. Perhoset edelleen käväisevät joskus vatsassa, sen toisenkin, sen on oppinut näkemään silmien tuikkeesta.”

Postuaksen kuvat hääkuvia lukuunottamatta tältä päivältä, 17.7.2016.

davRakkauden sokerihumalassa
Outi ♥ Riku

Outi Karita

10 vastausta artikkeliin “Sokerista rakkautta”

  1. Me olemme nyt Hanneksen kanssa olleet yhdessä ei mitään hajua kuinka monta vuotta. Kihlapäivän tiedän tarkistamalla sormuksesta. Naimisiin mulla ei ole aikomustakaan, mutta ehkä joskus sekin päivä koittaa. Kumpikaan meistä ei ole romanttinen, eikä välitä lahjoista, minä jopa enimmäkseen inhoan yllätyksiä 😃. Mutta silti… On niin ihanaa löytää samanlainen ihminen rinnalleen, jonka kanssa viihtyy vähän liiankin hyvin! Paras kaveri, elämän rakkaus, puuttuva puolikas, joka täydentää mut kokonaiseksi ja jota on ikävä, vaikka olisi samassa paikassa ❤. Te näytätte kuuluvan toisillenne ja niin onnellisilta yhdessä! Se välittyy hyvin tästä blogista. Hyvää sokerihääpäivää!!! 😊

    • Meitä on hyvin erilaisia ihmisiä ja pariskuntia. Se, että elämään tupsahtaa se tarpeeksi samankaltainen ja sopivasti erilainen tyyppi niin on todella onnekasta <3
      Kiitos kauniista sanoista! ♥

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta