Iskän tyttö

10 asiaa musta ja iskästä

Isänpäivä

  • Iskä oli aikoinaan perustamassa Porin Konepyöräklubia ja moottoripyörien keskellä olen elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni. Omasta kyykkypyörästä vieläkin haaveilen…
  • Iskä kiersi joka kesä 3-4 viikkoa Eurooppaa motolla, kun mä olin pikkuinen niin isä oli mulle etelässä, näin vastasin jos joku multa kysyi 😀 Iskä lähetti aina matkoiltaan postikortteja  ja toi tuliaisia. 6 luokan jälkeisenä kesänä mä pääsin mukaan. Kierrettiin bemarilla 3 viikkoa Eurooppaa ja isän kaveri oli poikansa kanssa myös matkassa.
  • Iskä on ollut aina hyvin työläishenkinen ja ollut muuten aikamoinen ay-aktiivi. Näitä ominaisuuksia ja arvoja olen kotoa perinyt.
  • Iskä ja äiskä erosi kun mä pääsin kolmannelta luokalta, äiti lähti ja mä koin etten mäkin voi jättää isääni. Asiaan liittyi paljon muitakin tunteita ja ajatuksia, mutta niiden paikka ei ole nyt. Mä ja mun veli päätetiin jäädä iskän luo, lapsuudenkotiimme, kerrostalon 5. kerrokseen aivan keskustan tuntuman, jossa mä asuin koko lpsuuteni 18-vuotiaaksi asti.
  • Iskä oli töissä paperitehtaalla, aivan kodin vieressä ja mä menin usein iskää vastaan tehtaan porteille, joskus pääsin portin koppiinkin hengailemaan. Silloin lapsuudessa muuten soi vielä tehtaan pillikin työpäivän päättyessä…
  • Iskällä on aina ollut parta ja pikkutyttönä mä olinkin aina partamiesten kimpussa ja joulupukkiakaan en pelännyt 😀 Partamiesten kimpussa en oo sitten kyllä enää vanhempana ollutkaan 😛
  • Mä ja mun veli alettin joskus kirjoitaa isi ceellä. Ici jäi meidän kirjoituskieleen ja tänäänkin iskä sanoi kun luki korttiaan, että on kiva tapa kiroittaa Ici ceellä <3
  • Iskä keksi muuten mulle lempinimen joskus kun olin muksu, kerran vaan huusi kotona Oskua ja ihmettelin, että mitä se nyt huutaa ja menin kysymään, muohan se huusi, niinpä musta tuli Osku kotona ja joidenkin sukulaistenkin kesken.
  • Iskän ja mun roolit vaihtuvat, kun olin 17-vuotias. Iskä joutui Euroopan kiertelyreissunsa loppusuoralla onettomuuteen, matkalla Saksan satamaan, suuntana koti… Tää tuntuu vieläkin niin epäreilulta ja niin väärältä että niin nuorena meidän roolit jo vaihtui, ei niiden vieläkän pitäisi olla näin päin.
  • Iskää käyn katsomassa hoitokodissa, aivan liian harvoin, mutta se on vaan niin vaikeaa ja raskasta välillä. Tänään meillä oli hyviä hetkiä ja olin tytär, roolit oli hetken juuri oikein… <3
  • +1 iskä oli kova kuvaamaan ja mulla on kaikki iskän ottamat valokuvat, mäkin aloin jo muksuna kuvaaman paljon. Ei ollut somea eikä digikameroita, mutta kuvia otettiin ja niihin kuviin on kiva palata aika-ajoin 🙂 Tänään ei otettu iskän luona kuvia, kamera ei olut edes mielessä. Toisaalta vähän harmittaakin, koska kuvat on ihania teitä muistoihin….

isä

Outi Karita

2 vastausta artikkeliin “Iskän tyttö”

  1. Tämä oli liikuttavin isänpäiväpostaus tältä päivältä <3

    Kirjoitin itsekin aiheesta, tosin ihan eri näkökulmasta. Tsemppiä sinulle ja isällesi. Nauttikaa yhteisistä hetkistä.

    • Kiitos Anumaaria! <3
      Täytyykin käydä lukemassa 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta