Lapsi oli terve ennenkuin se leikki….

Sanontaan että lapsi on terve kun se leikkii…
Muksuna sitä pystyikin tekemään kärrynpyöriä ja käsilläänseisontaa seinää vasten ja mitä vaan, tuosta vaan. Harvemmin sitä mitään haavereita sattui, mulla ei oikeesti ole koskaan ollut mikään edes murtuneena. Tässä nyt ei kuitenkaan taideta olla enää lapsia ja kuinkas käy sitten kun aikuinen rupeaa tuosta noin vaan temppuilemaan ja kokeilemaan vaikka sitä käsilläseisontaan menoa vauhdista seinää vasten? Rannehan siinä revähtää, vai mitä?

20150115_200749

Niin…. Loppiaisena hetken mielijohteesta päätin kokeilla käsilläseisontaan menoa vauhdista, olen muutaman kerran mennyt käsilläseisontaaN jaloilla kivuten seinää pitkin ja joskus sosionomiopintojen aikaan viimeksi vauhdista jollain erityisliikunnankurssilla. Jotkut sanovat, että se on hankalaa ja halusin testata, kun muistelin, ettei se niin kovin hankalaa ole. No tässä iässä ei sitten vissiin pitäisi enää leikkiä 😛 Olin tosi innoissani kun se kävi ihan helposti ja vedin kaksikertaa oikein ja toisen Riku videoitsi. Video on kerran täällä blogissa ollutkin, mutta laitetaan nyt vielä kerran 😀

Kahden päivän päästä kun heräsin, olikin rannekipeä. Olin käynyt siinä välissä treenaamassa rintaa. Tällä viikolla vasta aloin miettimään että josko se tulikin siitä käsilläseisontaan menosta kipeäksi ja ärtyi lisää siitä rintatreenistä. Alkoi vaan oireilemaan vasta myöhemmin ja alkuun ei ollut edes niin kipeä mitä on nyt, niin en hoksannut edes heti ajatella tuota käsilläseisontaa. Vasemmassa ranteessa mulla oli joskus kolme vuotta sitten jännitupintulehdus ja siitä lähtien se on ottanut kyllä helposti itseensä ja huomaan tarvivani välillä rannetukia kun ranne on jotenkin heikko, varsinkin raskaissa treeneissä.

Tällä viikolla ranne pahentunut eikä kestä painonvaaraamista sille tai kiertoliikkeitä. Eilen kävin fyssärillä, ihan LPG hoitoa ottamasssa selälle, siinä samalla hän sitten tsekkasi mun rannetta ja teippasi sen, epäili että voisi olla revähtänyt. Buranaa ja kylmää itse olen antanut hoidoksi. Lääkärille en edes ennen tätä loppuviikkoa ajatellut mennä, kun on tuo ranne ollut ennenkin kipeä ja mennyt itsekseen ohi, nyt se vaan on kipeytynyt entisestään. En kuitenkaan näe hyödylliseksi mennä viikonloppuna päivystykseen istumaan, kun ei ole akuutti, eikä kuitenkaan mikään murtunut tms. ole ja ohjeena tulisi luultavasti burana ja käden lepuuttaminen. Täytyy vetää tuohon ranteeseen varmaan vielä oikein side, kun teippaukset ei kuitenkaan estä rannetta liikkumasta ja nyt pitäisi välttää rasittamasta sitä turhaan…

20150116_192326

Harmittaahan tämä, mutta olen silti hyvällä tuulella. Sehän tässä harmillista on etten pääse treeneille normisti, jotain kuitenkin pystyy tekemään ja ei tässä pelkäksi sohvahiireksi aiotakaan jäädä. Sunnuntain jumppa on myös ihan tarkoituksena mennä ohjaamaan, täytyy vaan ranne tukea hyvin ja välttää rasittamasta sitä ja siis itse skipata osa liikkeistä luultavasti, mutta jumppaajat saavatkin sitten jumppailla munkin puolesta 😉 ja monemoista kivaa on viikonloppuna ohjelmassakin niin eihän tässä harmittelemaan voi jäädä 🙂

20150116_192405HYVÄÄ VIIKONLOPPUA!
ÄLKÄÄ LOUKATKO ITTEENNE 😉

Outi Karita

8 vastausta artikkeliin “Lapsi oli terve ennenkuin se leikki….”

  1. Voi harmi! 🙁 Mä sain jännetuppitulehduksia, kun olin töissä Cittarin kassalla joskus lukioaikoihin ja opiskeluaikojen alussa. Lopetettuani sen työn huomasin, että mun oikea ranne kiukutteli tosi herkästi esim. pumpissa. Myöhemmin salitreenissä rintatreenin kanssa oon joutunu olee tosi tarkkana, kun oikea ranne on vähän heikompi. Veikkaanpa, että sullakin toi vanha tulehdus pikkasen altistaa uudestaan kipeytymiselle 🙁

    PS. Nyt mä kävin postaamassa! 😉

    http://lungelady.blogspot.fi

    • No juu, mä luulen kans että vanha vaiva altistaa… 🙁

      Kiva kun postasit! Täytyykin käydä vielä tänään lukemassa 😉

  2. Onpas kurjaa 🙁

    Mutta positiivinen asenne auttaa aina 🙂 Kun ei jää vain voivottelemaan ja asennoituu, että tekee sen mitä pystyy niin ei loukkaantuminen olekkaan maailman kamalin juttu.

    • Niinhän se on, asenne ratkaisee! Ja tänään mua taitaa kutsua sitten kyykkytanko 😉

  3. Käsilläseisonta tuntuu monesti sellaiselta liikkeeltä joka ei hirveesti lämmittelyitä kaipaa mutta mutta… 😀 mä lämmittelen aina huolella olkapäät, ojentajat ja ranteet! Ja silti on välillä ranteet tosi kipeenä.

    Nyt lepoa sille kädelle! Hyvin voi jalkoja reenata 😀

    • No niimpä niin, oppia ikä kaikki 😀 Mä olin niin ajatellut että rupean harjoittelemaan kaikkia kikkailuja tuosta käsilläseisonnasta vielä, jalkojen irroittamista seinästä ja ehkäpä niitä punnerruksiakin, mutta saas nähdä…. Ainakin kunnon lämmittelyt ensikerralla jos sellainen tulee 😉

      Tänään taitaakin kyykkytanko kutsua ja ens viikolle vois suunnitella kaksijakoisen jalkatreenin ja sitten väännetään vatsoja myös urakalla, otetaan tää semmoisena jalkojen ja sixpackin kehityskautena 😉

  4. Ei ole meikäläisenkään ranteet entisensä, kun sain ne runnottua kaupan töillä kahdeksan vuoden ajan. Nyt uutta alaa opiskellessa ei ole ranteet vaivanneet muuta kuin just silloin tällöin salilla, mut onneksi tosi harvoin ilmoittelee enää itsestään. Mulla on punnertaessakin sellaset jumppamattoviritykset, ettei varmasti satu 🙂 Välillä sitä kyllä kans haikailee niitä nuoruusvuosia kun tuollaisia ongelmia ei vielä ollut.
    Mutta on se todellakin niin, että vaikka ranne vaivaisikin niin jää jäljelle monen monta muuta juttua mitä loppukropalla voi tehdä + kaikki kivat jutut mitkä ei liikuntaan liity 🙂

    • Mä oonkin jo kovasti suunnitellutkin ens viikolle treenejä ja tulossa vähän erilainen treeniviikko 🙂 Nyt rauhassa parannellaan ranne ja ens kerralla lämmitellään 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta