Teetä ja sympatiaa

”Tarvitset kärsivällisyyttä
kipeimmin silloin 
kun se on
kovimmin koetuksella.”
 
Juuh, kärsivällisyyttä todellakin tarvitsee, kun on kovat treenipoltteet ja samalla menossa flunssakierre…. Eilen tuli käytyä labroissa ja röntgenissä. Mykoplasma bakteerin vasta-aine koetulokset tuleekin vasta ensi viikolla, mutta muuten kokeet kertoivat kaiken olevan kunnossa. Tulehdusarvo oli normaalilukemissa ja verenkuvassakaan ei näkynyt mitään poikkeavaa, kaikki lukemat olivat viitearvoissa. Myös keuhko- ja poskiontelokuvat olivat puhtaat. Eli olenko terve? 😀 Ilmeisesti minulla on sitkeä virustauti, jota on nyt paljon liikkeellä. Ihmisillä on pitkiä flunssia, jotka tuntuvat välillä helpottavan ja sitten taas tauti nostaa päätään… Minua välillä ilmeisesti treveeksi huijasi viime ab-kuuri tammikuussa, joka ilmeisesti oli turha. Tosiaan vaikkei kokeista selvinnyt mitään tautia varsinaisesti, helpottaa minua se, että nyt on tutkittu ja poissuljettu lääkehoitoa tarvitsevat taudit. Ja onhan hyvä tietää että kropassa on sinäänsä kaikki hyvin. Vastustuskyky on nyt vaan antanut periksi jollekin sitkeälle viruntaudille. Yhtään ab-kuuria en halua turhan takia syödä. Toivotaanpa vielä tuosta mykoplasma kokeesta negatiivista vastausta!
Valkun kanssa soittelin ja peruttiin tän ja ens viikon yhteistreenit. Maltti on nyt valttia, toivossa on silti hyvä elää ja toivonkin että ensi viikolla pääsen aloittamaan uuden saliohjelman. Jos tämä toive toteutuu on edessä heti kevyellä treeniviikolla aloitus. No pääseepä korkkaamaan uuden treeniohjelman rauassa, tuntumaa hakien ja liikkeisiin tutustuen (jos on uusia). Perjantaina  toivottavasti ohjaamaan jumppatuntia vaikka sitten sen näkymättömän tangon kanssa, joka muuten painaa ihan hirmuisesti 😉
Laitetaanpa tähän vielä linkki yhteen ruokareseptiin, joka löytyy tuolta Outin kokkailu blogista. Punajuuri-fetapastasta on tullut yksi suosikkiruuistani, jota tulee silloin tällöin tehtyä, viimeksi tänään. 😀 Reseptin liäksi olen tuonne kirjannut ruuan kaloritiedot, että siitä kopsaamaan tai soveltamaan 🙂 

Nukkumaan menossa

Miekkosen päivitteli aikoinaan, kun kurkkukivun tai flunssan iskiessä nukuin kaulahuivi kaulassa. Tuo tapa on jäänyt johonkin matkan varrelle, mutta edelleen minulla on ollut välillä ”paljon” päällä nukkuessani, yökkärihousut ja pörrösukat yöpaiadan lisäksi 😀 Nyt otin vanhan tavan käyttöön ja olen nukkunut kaksi yötä kaulahuivi kaulassa. Tuntuis toimivan tai ainakin olo on kohentunut jostain syystä eikä kurkku ole ollut enää kipeä edes herätessä 🙂 Nyt on tullut monena peräkkäisenä päivänä postausta ja jos ei mitään ihmeempiä tässä tapahdu niin kuullaan seuraavaksi maaliskuussa 😉

Nyt lepoa ja tervehtymisen odottelua!

Sillä aikaa teetä ja sympatiaa….

Outi Karita

2 vastausta artikkeliin “Teetä ja sympatiaa”

  1. No jopas nyt on kun ei tauti hellitä. Hyvä kuitenkin että arvot olivat ok ja siltä osin kuitenkin terve.
    Tiedän poltteen treenaamiseen, mutta usko tai älä, vielä sitä ehtii siellä salilla rehkiä ja hikeä lennättää! 🙂
    Itse poskionteloruljanssin päätyttyä osaa taas arvostaa niitä aikoja kun saa olla terve.
    Pikaista paranemista!! <3
    -Marika-

    • Kiitos Marika! <3
      Uskon ja tiedän. Löi vaan vähän maihin, kun luuli jo tervehtyneensä ja pääsevänsä treenaamaan kunnolla jo. Mutta kyllä niiden kovien treenienkin aika on, toivottavasti pian! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta